keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Bongailua vol.4


Lasten itsesäätelyn ja toiminnan ohjausta erilaisin menetelmin ja keinoin varhaiskasvatuksen arjessa

Oma toiminnallinen paikkamerkki auttaa keskittymään.
Tästä kaikki lähtee:
Lapsen kohtaaminen alkaa kauniista katseesta, hymystä, lempeän ystävällisestä äänestä ja lapsen tasolle asettumisesta. On tärkeää, että kasvattaja luo jokaiseen lapseen yksilöllisen, turvallisen ja lämpimän luottamussuhteen ja pohtii, mitä kukin lapsi tarvitsee tunteakseen olonsa turvalliseksi. 
Turvallinen luottamussuhde lapsen ja aikuisen välillä syntyy saatavilla olon ja huolenpidon kokemuksista ja lapsen tunteesta, että hän tulee tarpeineen riittävän hyvin ymmärretyksi .
Jos lapsella on tunne-elämässä, impulssikontrollissa ja tunteiden säätelyssä ongelmia, on aikuisen lämmin vuorovaikutus, saatavilla olo, leikeissä auttaminen ja päiväkotipäivään liityvien tehtävien ja ohjeiden yksinkertaistaminen erityisen tärkeää. 

(MLL, Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen päiväkotiryhmän perustamiseen)

Päivän aikana on kuitenkin tilanteita, kun vauhti kasvaa ja helposti sattuu ja tapahtuu kaikenlaista.
 "Maltti on valttia" - myös kasvattajilla

Päiväkodin arjessa on tilanteita, joissa usein "maltti on valttia" ja usein näihin tilanteisiin liittyy lapsilla oman vuoron odottamista. Tilanteet liittyvät usein myös siirtymiin tilanteesta toiseen ja näitä on päiväkotiarjessa useita. Tällaisiin tilanteisiin kasvattajat ovat ennakoineet käyttäytymisen säätelyn tueksi erilaisia arjen käytänteitä ja keinoja.
Seuraavat kuvat ovat muutamasta Riihimäen päiväkodista. Muistettava on, että käytössä on useita muitakin keinoja/kuvia/menetelmiä, tässä siis vain esimerkkejä.


Omat lelut saatavilla/säilytyksessä yhteisellä hyllyllä. Jokainen päivä voi olla oman lelun päivä. Lapsi voi hakea lelun turvaksi halutessaan ja joskus lelut myös lepäävät:)

Ruokailu:

Pieni lapsi ei vielä puhu, mutta voi kommunikoida kuvien kautta ruokailun yhteydessä ja tulee näin kuulluksi ja ymmärretyksi.

Ensin/sitten kuvat ja mitä ruokaa tänään syödään; voidaan katsoa ja nimetä yhdessä kaikkien lasten kanssa/ kuvat yksittäisen lapsen tukena.

Ruokailussa taustamusiikkina lintujen laulua; kuva seinällä.


Lepohetki:

"Hiljaisuusnappia" painamalla siirrytään lepohetkelle.



Arkeen on ujutettu pieniä hetkiä, jolloin jokainen lapsi tulee huomioiduksi kosketuksella esimerkiksi lepohetkelle mennessä , ovenraossa jo silitellen:
Pyörittelen, pyörittelen pullataikinaa, tällä lailla pyöritellen hyvän unen saa- hieronta (mikro)hetki.


Päivälevolle voi rauhoittua myös näin:

Satuhieronnan avulla :)


Paikka omille vaatteille, jos lapsi haluaa riisua lepohetkelle. Koriin voi laittaa oman "merkin", jotta muistaa kenen vaatteet siinä on. Kun lapsi on valmis, hän voi katsella hetken kirjaa:)


Erivärisiä huopia rajaamaan lepohetken paikkoja/oma pesä /rauhoittumisen tukemiseen; viltin kuviointi mietitty lapsen mieltymyksen mukaan:)
Eteinen:

Esimerkiksi eteisessä avun odottelu voi olla joillekin kovin vaikeaa ja tekisi vain mieli juoksennella edestakaisin....  JOS on tilaa, voi liikkua eri tavoin:





Yhdessä lasten kanssa sovitut liikkumistavat:)

Joskus lapsella voi olla vaikeuksia nimetä vaatteita tai pukea vaatteet oikeassa järjestyksessä. Vaatteiden asettaminen jonoon pukemisjärjestyksessä voi auttaa. Käytössä voi olla myös puettava paperinukke tai esimerkiksi nalle, jolle puettavat vaatteet laitetaan kuvina ja lapsi katsoo tästä pukemisen mallia.






Ihmettelyn ja tutkimisen paikkoja odotteluun:


Pienten ryhmän ikkunalla eläinten kuvia nimeämiseen ja keskusteltavaksi.

Lauluja ja loruja nopeasti napattavaksi. Lapsen nähtävillä, jotta lapsi voi valita, mikä otetaan.

Joku voi olla kiinnostunut laskemisesta.

Nimeä väri ja yhdistä oikeaan kuvaan.

Nimeämistä ja keskustelun tueksi.

Odotellessa voi kokeilla suujumppaa.


Lapsi voi siirtää erilaisia tarrakuvia taustaan ja samalla nimetä ja luokitella niitä.

Tässäkin suujumppaa sekä  paljon tutkittavaa matemaattisten ja kielellisten taitojen harjoitteluun.

Aamupiiriä odotellessa lasten yhteistyönä rakentama torni.

Joskus lapsi menettää malttinsa ja on hyvä opetella rauhoittumisen taitoja, mikä kenellekin sopii. 

                           
                           Jos lapsi menettää malttinsa: Mitä vaihtoehtoja on rauhoittumiseen?

Merkityksellistä on toimintaympäristön suunnittelu ja toiminnan ennakointi siten, että lapsille löytyy erilaisia vaihtoehtoja myös odottamisen hetkiin ja oman toiminnan ohjaamiseen.
Lapsen oman ajattelun tukeminen /ihmettely/tutkiminen sekä yhdessä keskustelu ja asioiden sanoittaminen ovat arjen pedagogiikkaa ja rauhoittavat yleensä tilanteita ohjaamalla lasten tarkkaavaisuutta ja keskittymistä toivottuun suuntaan.  Ennakointi ja toimintaympäristön tarjoama tuki ehkäisevät myös tilanteita, joissa tunteet saattavat kuohahtaa ja voi ilmetä esimerkiksi kiusaamiseen liittyviä asioita.

maanantai 6. huhtikuuta 2020

Tuutorikuulumisia

Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle?




TAVOITTEET
Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda varhaiskasvatukseen tunnetuutorimalli.
Jokaisesta varhaiskasvatuksen yksiköstä etsitään vapaaehtoinen henkilö, joka on halukas toimimaan henkilöstön ja yksikön tunnetukena. Häntä voi esimerkiksi pyytää avuksi miettimään ja analysoimaan ryhmän tilannetta ja tekemään uusia avauksia  ja ehdotuksia toimintatavoista. Tavoitteena on yleinen toimintaympäristön muuttuminen positiivisemmaksi ja kaikkien hyvinvoinnin koheneminen.

Tunnetuutoreiden tavoitteena on kokoontua noin kerran kuukaudessa, mutta tämän kevään osalta kokoontumisia on ollut kaksi.
Tuutoreiden toiminta on alkanut innostuneella mielellä ja voisiko sanoa "hyvällä pöhinällä".


TOIVEET
Ensimmäisellä kokoontumiskerralla mietimme tuutoritoiminnan tavoitteita, toiveita ja tarpeita.



TARPEET











Toisella tapaamiskerralla jaoimme arjen hyviä käytänteitä ja pohdimme tuutoreiden toimintasuunnitelmaa. Päätimme tehdä vaka-yksiköiden ryhmiin kyselyn tunnetaitomenetelmien käytöstä ja henkilöstön koulutuksista aiheeseen liittyen sekä mahdollisista toiveista ja tarpeista. 
Kyselyt on koottu sekä yksiköittäin että alueittain (3). Tarkoituksena on tunnetaito-osaamisen jakaminen yksiköissä niiden tarpeiden mukaan sekä laajemmin suunnitella tunnetaito-osaamisen koulutusta koko henkilöstölle kyselyssä esiin tulleiden tarpeiden/toiveiden mukaan.


Kolmas tapaaminen muuttui korona-asian takia kehittämispäiväksi.
Päivään sisältyi itsenäistä opiskelua tunnetaidoista ja Perma-hyvinvointiteoriasta hanketyöntekijän kasaaman materiaalin pohjalta. Lisäksi pidimme lyhyen Teams-palaverin.


Linkitän videoista erityisesti mieleen jääneet myös tähän:

( Raisa Cacciatore: Miksi ei kannata huutaa takaisin?)
(IHME, Tunne & taida)
( Niina Sajaniemi, Lasten ja nuorten stressi 1/2)
(Niina Sajaniemi, Lasten ja nuorten stressi 2/2)

Myös tämä tunnetaidoista kertova video ja miten kasvattaja voi toimia
 tilanteissa kannattaa katsoa:

(Mitä tunnetaidot ovat? , Tunne & taida)

AAMUN AJATUKSIA:
  • Mielenterveyden perusraaka-aine on LEPPOISA TUNNELMA
  • Tartuta rauhaa (peilisolut:)
  • Kasvattajana pitäisi nähdä lapsen tunnekuohut hyvänä asiana
  • Hyväksyntä/läsnäolo, lapsi sellaisena kuin on
  • Toiveikas puhe: " ON TÄSSÄ SE HYVÄ PUOLI, ETTÄ..."
  • Mitä voidaan tuoda mukanamme itse? Miten voimaannutamme toisiamme?
  • Nopean mielihyvän maailma; miten vaikuttaa?
  • Vanhemmille/huoltajille hyvää asiaa esim.vanhempainilloissa


TUNNETAITOJEN VUOSIKELLO
on seuraava asia, jota lähdetään suunnittelemaan arjen työkaluksi ja tuutoritoiminnan kannattelijaksi. 
              

Muistetaan lisäksi:

tunnetaitojen tutkiminen ja tunnistaminen arjessa: vahvistetaan leikkiä, osallisuutta, vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden huomiointia ja tukemista. Mistä näkökulmasta asioita katsotaan? Ravistellaan ajatusmaailmaa ja totuttuja toimintatapoja…