Osallisuudesta

Lasten osallisuus ja oikeus saada olla mukana vaikuttamassa omaan elämään liittyvissä asioissa, muodostavat perustan henkilöstön pedagogiselle toiminnalle. Tavoitteellisen pedagogiikan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin tulee jättää tilaa myös lasten aloitteille sekä heidän uteliaisuudestaan nouseville oppimisen ja tutkimisen kohteille. Myös varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon.

https://karvi.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvatuksen-laadun-arvioinnin-perusteet-ja-suositukset/

Miten lasta kuullaan ja annetaanko hänelle mahdollisuus osallisuuteen ja osallistumiseen erilaisissa tilanteissa?

Eräässä eskariryhmässä oli syksyllä kirjattu lasten toiveita "omenapuuhun". Sieltä omppuja oli poimittu koreihin:
Toteutuneet toiveet  -   Olisiko mahdollista?  -  Ei vielä toteutuneet/ehkä/mahdollisesti toteutumassa.

Aamupiirillä huomioitu kaikki ryhmässä puhutut kielet; "Hyvää huomenta"

Kun toiminnassa havainnoidaan ja otetaan huomioon lasten kiinnostuksen kohteita, se sitouttaa lapsia toimintaan ja tuottaa heille merkityksellisyyden tunteita.

Ryhmät ovat erilaisia lapsirakenteiltaan ja tiloiltaan, jotka määrittävät arjen toimintaa ja toiminnan suunnittelua.

OSALLISUUTTA, ILOA JA YHDESSÄOLOA

Eräässä päiväkodissa kolme lapsiryhmää viettävät yhteissynttäreitä kerran kuukaudessa. Kuukauden sankareilta/sankarittarilta kysytään etukäteen toiveita juhlan suhteen (toivepaperin voi täyttää kotona yhdessä huoltajan kanssa, jolloin heidätkin osallistetaan:); leikkejä, toimintaa jne. Juhlapäivä aloitetaan yhdessä laulamalla onnittelulaulu ja jakamalla kortit. Henkilöstö on koonnut toiveista toimintapisteet, joihin lapset jakaantuvat aikuisen mukana ja he saavat vapaasti kulkea pisteeltä toiselle aamupäivän ajan.  Juhlapäiväna ruokailu on siirretty vartin myöhemmäksi, jotta juhlan jäljetkin ehditään siivota. Lapset odottavat juhlapäivää innolla, osa miettien kuinka pukeutua ja kenen kaverin kanssa liikkua pisteeltä toiselle- jännitystäkin on siis ilmassa. Aikuisista osa kulkee lasten mukana, seuraten ja havainnoiden niitä, ketkä mahdollisesti tarvitsevat aikuisen tunnetukea joissakin tilanteissa. Tämä toimintatapa on ollut talossa käytössä jo vuosia- toimiva ja hyväksi havaittu siis!

Esimerkkejä:

AAMUPIIRI: esim. kirjataan lasten toivelaululeikkejä, joista aina valitaan yksi joka aamu. Tai aamupiiritoiveita yleensä: satuhierontaa, laululeikkejä, kirja, jumppaa... Näitä monessa ryhmässä toteutetaankin, mutta kovin aikuisten suunnittelemana. MITEN lapsen ääni, osallisuus voisi toteutua aamupiirillä? 

ETEINEN: Miten sinä tämän ajattelet? Mitä laittaisit päälle? ...usein aikuinen laittaa lapselle vaatteet valmiiksi naulakosta lattialle nopeuttaakseen pukemistilannetta, jotta seuraava ryhmä ehtii pukemaan ja ulos tai ulkoa tuleva ryhmä sisälle...

MITEN tilanteen voisi rauhoittaa ja antaa aikaa pysähtymiselle ja lapsen omalle ajattelulle? 

RUOKAILU: Useassa ryhmässä aikuiset voitelevat leivät valmiiksi ja kaatavat maidon laseihin... MIKSI?

Omatoimisuuden harjoittelu, toisen auttaminen jos lapsi jo osaa itse... niin paljon hyvää! ..mutta ne pöpöt voivat levitä tietysti...

Joskus huonosti syövät lapset rohkaistuvat, kun he saavat itse mahdollisuuden OTTAA ruokaa ilman, että joku sen antaa. Vaikka sanoisitkin määrästä, että PALJON/VÄHÄN. Tai jos edes lisäannoksen voisi ottaa itse? 

MIHIN MEILLÄ ON KIIRE?

LEPOHETKI: Vaatteet pois ja unille! 

Ei kai nyt enää sentään:) Jos lapsi saisi valita, haluaako hän riisua vaatteita vähemmäksi tai yhteinen sopimus siitä, että sukat ainakin riisutaan ettei tule hiekkaa sänkyyn:) 

Saako sängyssä olla miten päin vaan? No kun kurkitaan ja hihitellään eikä kukaan sitten nuku! Erityistilanteissa sitten, vaikka nurinkurinpäivänä:)

MILLAISIA TOIVEITA/TARPEITA LAPSILLA ON? 

Muutaman kerran havainneena, on aikuisilla usein ennakkoluuloja muutoksia vastaan... MUTTA kun uskaltaa kokeilla, voi sitten arvioida oliko muutos huono vai hyvä:)

Parissa päiväkodissa on lepohetki nimetty uudestaan : RENTOLA tai VIRKKULA/TORKKULA. Toimivia käytäntöjä ajatuksella "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty". 

LEIKEISTÄ  :

Mietitään yhdessä lasten kanssa, mitä leikkejä halutaan leikkiä ja valitaan leikinvalintatauluun leikit sen mukaan:) Leikinvalintataulujakin on melkein yhtä monta erilaista, kuin on ryhmääkin. Joissakin ryhmissä leikinvalintataulujen ei ole nähty vastaavan ryhmän tarpeita ja tämäkin on sallittua.

MUTTA

kannattaa huomioida myös leikkitilat; miten ne houkuttelevat leikkiin? Onko leikille tilaa ja sijaa (aikaa). Monessa paikassa leikki ei houkutellut rikkinäisten/puutteellisten leikkivälineiden takia tai että leikkitila oli ahdas/epäsopiva ko.leikille tai leikkivälineet olivat hujanhajan. 

Onko aikuinen läsnä leikeissä?  Havainnoimassa, kannattelemassa, rikastamassa?

"LAATIKKOLEIKKEJÄ" pieniin leikkihetkiin esim. pöydälle- kun ei ole paljon aikaa, mutta ehdit kuitenkin leikkimään:)
NÄITÄKIN VOI MIETTIÄ JA SUUNNITELLA YHDESSÄ LASTEN KANSSA

Muistutuksena vielä leikin voimasta:)

Lapsilähtöinen pedagogiikka määrittelee, että lapsi on toiminnan keskiössä  ja lapsen mielenkiinnon kohteet huomioidaan tavoitteellisessa toiminnassa, mutta myös henkilöstön rooli on aktiivinen ohjaten ja mahdollistaen lapsen tai lasten omaehtoisen toiminnan ja oppimisen. Lapsilähtöisellä vuorovaikutuksella ja pedagogisilla käytännöillä on tutkimusten mukaan myönteinen vaikutus lasten sosiaalisten taitojen kehitykseen ja oppimiseen. 

Miten siis tuen lapsen hyvinvointia?

Positiivisen pedagogiikan PERMA-hyvinvointiteorian mukaan: Kun arjesta löytyy asioita, jotka tuottavat lapsille MYÖNTEISIÄ TUNTEITA ja kun heidän kiinnostuksen kohteitaan huomioidaan,  he SITOUTUVAT TOIMINTAAN ja usein myös haasteet joidenkin kohdalla helpottuvat. Muistamme arjessa VÄLITTÄVÄT IHMISSUHTEET, me kasvattajat mallinnamme ja olemme esimerkkeinä, sanoitamme tunteita ja tilanteita. Myönteisessä ilmapiirissä huomioidaan vahvuudet ja ylläpidetään vahvuuspuhetta, muistetaan osallisuus, jolloin lapset kokevat MERKITYKSELLISYYDEN TUNTEITA, ILOITAAN YHDESSÄ ONNISTUMISISTA, KEHUTAAN JA KANNUSTETAAN TOISIAMME, niin SAAVUTTAMINEN on mahdollista.

Tällainen ilmapiiri ja toimintaympäristö kannustaa myös tutkimaan ja tukemaan tunteita <3

Ravistellaan rohkeasti ajatusmaailmaamme ja näkökulmiamme, pysähdytään asioiden äärelle pohtimaan ja miettimään YHDESSÄ LASTEN KANSSA:)

Käy kuuntelemassa Elina Kataja, Osallisuus käsitteenä ja kasvatusfilosofiana:

https://www.youtube.com/watch?v=ApLl2EwEdnw

Bongailua vol.3

Vahvuuksista...

Aikuinen, muista ja malta olla läsnä hetkissä ja leikeissä, katsella  ja kuunnella herkin korvin, koska...

” Ympäristössä, jossa lapset tulevat nähdyksi ja kuulluksi myönteisellä tavalla, heidän vahvuutensa kasvavat ja kuva omasta itsestä muodostuu positiiviseksi. He kokevat olevansa hyviä ja hyväksyttyjä juuri sellaisina kuin he ovat. Yhteinen iloitseminen onnistumisista ja toisten kuullen kehuminen vahvistavat lapsia ja auttavat myönteisten tunnetilojen rakentamista. Silloin myös eteen tulevien ongelmatilanteiden läpi käyminen on helpompaa.”

- Eliisa Leskisenoja: Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

Bongailua vol.2

Tunnetaitoja lapsille... 

Olen ehtinyt tähän mennessä vierailemaan 25:ssä ryhmässä ja kuudessa päiväkodissa. Korona-asia siirsi myös tulevia ryhmäkäyntejä, joten tässä nyt muutamia otoksia siitä, miten tähän mennessä...

Tunnetaitoihin ja vahvuuksiin tutustutaan ryhmissä:

Tutkailtavaksi aakkosten mukaan.

Vahvuusvaris

Askeleittain- materiaali

Mielenterveysseuran "Eläinlasten elämää"

Tästä tulee tunnepeli:)

Emoji- tunnepeli

Tätä lapset tykkäsivät pelata:)

Tunnesadutusta PIKI-korteilla

Valloittavat biisit!

Kehotunne- materiaalia

Vaakku-varis vierailee lasten kotona

Harjoitellaan rauhoittumisen taitoja: 

Hengittämistä, kuuntelua, keskittymistä...

Sosionomi-opiskelijan tekemä lopputyö erääseen ryhmään:

..ja oli vielä lisääkin harjoituksia, josta ei tässä nyt kuvaa:(

 Välillä voidaan kokeilla jooga-asentoja :

(yleisimmin pienryhmissä ja aamu- /päiväpiirillä)

Tai ihan muuten vaan pienten kanssa leikkien lomassa:)

                             

Täällä tehtiin jooga-asentoja aamupiirin lopuksi:)

Arjen hälinässä voi hakeutua myös rauhalliseen paikkaan halutessaan:

Henkilökunnan kahvihuoneen voisi  myös nimetä näin:)

Toimii myös lukunurkkana tai piilopaikkana:)

Rauhoittumispaikka, mutta käy myös leikkeihin:)

...paljon on erilaisia menetelmiä, keinoja ja materiaaleja käytössä, tässä niistä vain murto-osa. 

Jatkuu seuraavassa postauksessa:)

Bongailua vol.1

Mitä kaikkea päiväkodeista löytyy kasvattajille... eikä tässä vielä kaikki!

Positiivisen CV: n innoittamana oli henkilökunnalle tehty vahvuusmerkit: Kiinnitä aamulla sellainen vahvuusmerkki rintaasi, jota aiot harjoitella sinä päivänä:)

Muistutuksena meille kaikille!

Kahvihuoneen seinälle kerättyä...

Hetki itselle:)

Muista huolehtia vapaa-ajan hyvinvoinnista!

Mitä sinulle kuuluu?

Saadaanko purkki täyteen?

Muistutuksena...

Juhlat ovat arjen ilo ja piristys!

Kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä en ole ehtinyt vielä käymään, joten bongailtavaa riittää jatkossakin:)

Hanketyöntekijän ryhmäkäynnit

Huomenta kaikille, saanko tulla teille kylään aamupäiväksi leikkimään ja puuhailemaan?

Työiltojen/pedatiimien jälkeen sovin päiväkotiin omat ryhmäkäynnit, joissa tarkoituksena on "mutustella" ryhmän tunneilmastoa, vuorovaikutusta, läsnäoloa sekä toimintakulttuuria.
(ks.Karvi: lasten ja kasvattajien välinen vuorovaikutus; tunnetuki, ryhmän toiminnan organisointi ja käyttäytymisen hallinta sekä ohjauksellinen tuki) 

Lapset ja aikuiset ottivat minut kauniisti vastaan ja sain osallistua ryhmissä aamupäivän touhuihin ja leikkeihin sekä keskustella toiminnasta ryhmän kasvattajien kanssa. 

Lapset ovat välittömiä- 

niin innokkaasti he esittelevät tuotoksiaan ja ryhmätiloja- heille tärkeitä asioita omassa ryhmätilassaan; missä on istumapaikkani, missä on lepopaikkani ja naulakkoni. 

Tämän tunnepupun ja dinosauruksen (nimikyltti rintapielessä) ihmettely helpotti hieman lähestymistä ujoimpiin lapsiin.
Myös liikennevalot olivat monelle tuttuja.

Tekeydyn tietämättömäksi ja kyselen lapsilta miten heillä on ryhmässä tapana toimia?

Ja niin he selittävät yhtäaikaa- omaa vuoroa on vielä välillä vaikea odottaa...

Ryhmistä löytyy useimmiten yhdessä lasten kanssa mietityt "hyvät toimintatavat"- kirjoitetut/kuvitetut:

 









Kauniita sanoja- hyviä tekoja; hyvää huomataan!


 

Ryhmäkäynnin jälkeen kirjoitan ryhmälle palautteena 

KEHUKIRJEEN

- ajatuksena "Huomaa hyvä!" ja vahvuusajattelu

Jätin myös yksikön kahvihuoneeseen "ILON PISAROITA"- päiväkirjan, johon henkilökunta kirjoittaisi muistiin arjen pieniä iloja ja kiitollisuuden aiheita; ajatuksia, sanomisia, tilanteita, tapahtumia... iloksi myös muille ja yhteisesti jaettavaksi.

Niitä voi lueskella kahvikupposen lomassa tai yhdessä viikkopalaverin alussa:)

"Se kasvaa mitä katsotaan!"

VINKKI: mietitään ryhmässä lasten kanssa ilon  ja kiitollisuuden aiheita, miten tehdään näkyväksi ja esille myös muille (huoltajille) ? 

"Mistä tulit tänään iloiseksi?"

Kaikki lähtee kasvattajista

- Lasten hyvinvointi lähtee aina aikuisten hyvinvoinnista. Hyvinvoiva ja yhteen hiileen puhaltava työyhteisö on voimavara, joka kannattelee työntekijöitään ja toimii koko kasvatusyhteisön
kantavana voimana.

Riihimäen kaupungin henkilöstökyselyn pohjalta oli noussut kehittämiskohteeksi työhyvinvointi, joten...
tästä oli hyvä lähteä liikkeelle rakentamaan positiivisesti ajattelevaa vahvuusperustaista toimintakulttuuria Tutkitaan ja tuetaan tunteita- hankkeen tueksi.

Henkilöstö on osallistunut Helsingin yliopiston Positiivinen CV-koulutukseen, joten... 

varhaiskasvatusyksiköiden TYÖILLOISSA tai PEDATIIMEISSÄ on kevään aikana käyty läpi  ja kerrattu positiivisen pedagogiikan toiminta-ajatusta:

             OPI- ELÄ- OPETA- SULAUTA

-  miten me aikuiset oppisimme ja saisimme tietoa ja taitoa koulutuksen, kirjallisuuden, mentoroinnin, sosiaalisen median yms. kautta

 -  opettelisimme pysähtymään arjen mikrohetkiin, tutkailemaan tietoisesti omia tunteitamme ja ajatuksiamme

-  sanoittamaan niitä lapsille ja mallintamaan omalla käytöksellämme;

 VAHVUUSSANASTOA, KIITOLLISUUTTA, HYVÄN HUOMAAMISTA,         RAUHOITTUMISEN TAITOJA, TUNNEILMAISUA..

- LÄSNÄOLOA JA KOHTAAMISTA ARJEN KAIKISSA TILANTEISSA - 

Kasvattajien oman työhyvinvoinnin tueksi olemme käyttäneet työilloissa positiivisen pedagogiikan PERMA-hyvinvointiteoriaa, josta työyksikkö on saanut itselleen "tavoitteet", mihin pyrkiä. Työillassa jokainen läsnäollut on saanut mahdollisuuden ilmaista omin sanoin/post-it-lapulle kirjoittaen..

1. MYÖNTEISET TUNTEET (Positive emotions) ; mitkä asiat työssä/työpaikalla tuottavat mielihyvää /iloa?
2. TOIMINTAAN SITOUTUMINEN (Engagement); mikä saa sinut innostumaan, millaiset asiat tukevat keskittymistä toimintaan?
3. VÄLITTÄVÄT IHMISSUHTEET (Relationship); millainen vuorovaikutus tukee hyvinvointiasi? 
4. MERKITYKSELLISYYDEN KOKEMUKSET (Management); mikä saa sinut tuntemaan itsesi merkitykselliseksi?
5. SAAVUTTAMINEN (Accomplishment); miten saavutat pystyvyyden tunteen, miten onnistumiset tehdään näkyväksi? 

   
   Tässä erään päiväkodin PERMA- työskentelyn tuotos:
   
   
   

   Myönteiset tunteet

   
   

   

   Toimintaan sitoutuminen
   

   
   

   
   

   

   Välittävät ihmissuhteet/vuorovaikutus   

   
   
   
   

   

   Merkityksellisyyden kokemukset 

Saavuttaminen


Näillä eväillä siis eteenpäin! Työyhteisöissä kannatellaan toinen toisiamme, muistutetaan toinen toisiamme siitä, että "Se kasvaa mitä katsotaan."

Varhaiskasvatushenkilöstöllä on vastuu omasta itsestään ja omien taitojensa kehittämisestä, mutta myös johtajilla ja "tunnetuutoreilla" (siitä lisää myöhemmin) on merkittävä rooli työyksikössään positiivisen puheen ylläpidossa.

Muistetaan kehua ja kiittää toisiamme- emme voi kehua liikaa myöskään lapsia!