Toiminnalliset TUNNE-AISTI-iltapäivät

 Hetkeen pysähtymistä ja läsnäoloa

                                

                                             

Syyskuussa tunnetuutorit suunnittelivat toiminnallisia rastitehtäviä lapsille ja huoltajille tarjottavaan TUNNE-AISTI-rataan. 

Rasteilla sai käyttää näköaistia ympäristön värien tunnistamiseen. Syksyn tuoksuja aistittiin hajuaistin avulla. Tasapainoaisti oli käytössä taitavasti temppuillen tehtävässä sekä peitolla keinutuksessa/kainaloista ympäri pyörityksessä. Tuntoaistia käytettiin erilaisia pintoja tunnustellen sekä vilinää syksyisessä metsässä -tehtävässä (aikuinen kutittelee lasta). Yhdellä rastipisteellä harjoiteltiin linnun, karhun ja pöllön hengitystä.

Radalla sai kokeilla, miltä tuntuu halata puuta ja muutamaa muuta (keinua, hiekkaämpäriä, seinää...) ja lopuksi sai halata toisiaan. Ja kerrankin oli toivottavaa, että huoltajalla on mukanaan kännykkä, jolla voi ikuistaa ihanan yhteisselfien- olet rakas ja ihana! 

Muutama vanhempi jopa juoksi autolleen hakemaan kännykän, koska ei halunnut jättää tehtävää "kotitehtäväksi". Jos kännykkää ei ollut, sai ihania yhteiskuvia peilata ikkunan pinnasta tai peilistä.

                                               

Rata toteutettiin iltapäivisin eri päivinä varhaiskasvatusyksiköiden piha-alueella. Hanketyöntekijä laittoi laminoidut rastit paikoilleen ja oli paikalla ohjaamassa radalle. Radan lopuksi hanketyöntekijä jakoi Vahvuusbongarin huoneentaulun (Huomaa hyvä- materiaalista), jonka toisella puolella oli tiivistelmä Tutkitaan ja tuetaan tunteita- hankkeesta. 

Huoltajat saivat mahdollisuuden pysähtyä kiireen keskellä (vaikka oli kotiinlähdön aika) hetkeksi rastitehtävien äärelle lapsen kanssa. 

Rataa sai lopuksi arvioida peukku ylös/ peukku vaakasuoraan/ peukku alas  -asteikolla, ja kyllähän se lopputulos oli, että suurin osa peukuista osoitti ylös. Jotkut lapset halusivat mennä radan jopa uudestaan!

Huoltajiltakin tuli sanallista palautetta, että tällaista voisi olla useamminkin.

                                                

Perhepäivähoidon asiakasperheille tarjottiin tehtävärata Hatlammin suolla. Perheille oli etukäteen tehty kysely osallistumisesta ja kutsut oli jaettu alueittain niin, etteivät perheet olleet paikalla yhtä aikaa. Tällä kertaa sää ei meitä suosinut, sillä satoi aivan kaatamalla! Tästä huolimatta paikalle saapui noin 10 innokasta perhettä, jotka rastitehtävien jälkeen jäivät vielä nautiskelemaan makkaranpaistosta (omat makkarat) ja nuotion lämmöstä. Paikalle oli päässyt myös joitakin perhepäivähoitajia ja perhepäivähoidon palveluohjaaja, joka huolehti tulen teosta nuotioon. Ilta oli sateesta huolimatta onnistunut ja siitä jäi kaikille hyvä mieli!

                                                    

Onneksi lokakuun sää pääosin suosi meitä, sillä satoi vain muutamana iltapäivänä. 

Rastitehtävät jäävät varhaiskasvatusyksiköille, jotta niitä voi käyttää myöhemminkin.

Ilahduttavaa oli nähdä huoltajien oma innostus ja tämän innostuksen tarttuminen lapseen tai toisinpäin. Rastitehtävän lukeminen yhdessä, hetken miettiminen ja yhdessä tekeminen- hetkeen pysähtymistä ja läsnäoloa! 

Tunnetaitojen vuosikello

 Toimintakauden alkuun

Kevät 2020 oli Tutkitaan ja tuetaan tunteita-hankkeen tiimoilta toiminnan ja tarpeiden kartoitusta- mitä kentällä tapahtuu-  positiiivisen huomaamista arjessa. Koronan vuoksi moni suunniteltu asia jouduttiin perumaan tai siirtämään syksyyn.

Alkukesällä ennen kesäsulkua, ehdimme jokaisen yksikön tunnetuutorin ja esimiehen kanssa käydä keskustelun kunkin yksikön tulevan toimintakauden kehittämissuunnitelmasta tunnetaitojen suhteen. Yksiköt, esimiehet ja tunnetuutorit tuntuvat olevan sitoutuneita ja motivoituneita. 

Tämä toimintakausi on tarkoitus aloittaa yksikkökäynneillä; pedatiimit, työillat, kehittämispäivät, riippuen yksikön omista tarpeista ja aikatauluista. Tarkoituksena on käydä läpi tunnetaitojen vuosikellomallia ja tunnetaitojen tukimateriaalia arjen toimintaan. 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on avattu kielen kehityksen keskeisiä osa-alueita. Tunne- ja vuorovaikutustaidoista puhutaan paljon ja monessa eri yhteydessä, ne linkittyvät jokaiseen oppimisen alueeseen. Missään ei kuitenkaan avata, missä ja miten tunnetaitoja tulisi tukea tai mitä kaikkea tunnetaitojen kokonaisuuteen kuuluu. Sosioemotionaalinen kompetenssi vastaa mielestäni melko hyvin tähän kysymykseen ja siksi olen valinnut sen tunnetaidot vasussa- lomakkeiden tausta-ajatukseksi. Tunnetaidot vasussa- lomakkeet on tarkoitettu arjen työkaluiksi ja ovat osa Tunnetaitojen vuosikelloa.  Sen tukijalkana on PERMA -teorian (positiivisen pedagogiikka)mukaan empatian ja myötätunnon lisääminen varhaiskasvatuksen arjessa mm. vahvuusajattelun ja osallisuuden keinoin. Myönteinen ilmapiiri ja läsnäolo mahdollistavat tunnetaitojen harjoittelemisen turvallisesti.

Vasu velvoittaa meitä arvioimaan toimintaamme. Vuosikellossa kasvattajien omaa itsearviointia toteutetaan MLL:n Mielenlukutaitoa Varhaiskasvattajan itsearviointilomakkeen (s.20)  sekä Karvin Lapsen ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen arviointi- lomakkeen avulla. Kukin yksikkö suunnittelee lomakkeiden käytön omien tarpeidensa mukaan- osa käyttää niitä tiimityön tukena, osa liittää itsearviointilomakkeen esimerkiksi kehityskeskusteluun. 

Ryhmän tunneilmapiirin tukemiseen, vahvuuksien ja osallisuuden huomioinnin välineenä voi käyttää positiivisen pedagogiikan PERMA- teorian mukaisesti lasten hyvinvointia tukevia menetelmiä, joita on kerätty tiivistelmäksi/"tsekkauslistaksi" Eliisa Leskisenojan kirjasta Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Millaiset keinot/välineet/menetelmät tukevat lasten myönteisiä tunteita (P), sitoutuneisuutta,(E) vuorovaikutusta (R), merkityksellisyyden tunteita (M) ja tavoitteiden saavuttamista/onnistumisia (A).  

 

Esimerkkinä myönteiset tunteet (Positive emotions)

           

Tunnetaitojen vuosikelloon sisältyy aihepiireittäin jaoteltu kuukausisuunnitelma tunnetaidoista (kaksi  vaihtoehtoista mallia), jota kasvattajat voivat käyttää toiminnan suunnittelun tukena. Ensimmäinen malli on Hyvinvoiva lapsi yhteisössä”dia 21/AVI Tutkittua tietoa varhaiskasvatuksen pedagogiikan johtamisesta koulutuksesta ja toinen Jaana Kiviluote, Tunteet ja käyttäytyminen hallintaan varhaiskasvatuksessa-kirjasta tunnetaitotuokiot.

                                                                

1. malli

2.malli (sisältää myös PERMA:n, vaikka ei näy sivun alalaidassa)

Vasukeskustelujen tueksi on tehty lomakkeet sekä henkilöstölle että huoltajille. Pohjana on käytetty Jaana Kiviluotteen Tunteet ja käyttäytyminen hallintaan varhaiskasvatuksessa- käsikirjasta sosioemotionaalisen kompetenssin kokonaisuutta, josta on lähdetty muokkaamaan ns. pilvimallit vasukeskustelujen tueksi. 

Vasukeskustelujen ja kasvattajien arjen havaintojen kautta tunnetaitojen huomiointi ryhmässä voidaan avata ryhmävasuun.             

                                            

                                           

Tästä lähdettiin liikkeelle.

Vasukeskustelun tueksi henkilöstölle.

                                                

Vasukeskustelun tueksi huoltajille.

Lisäksi työvälineenä arjen tunnetaitojen tukemiseen/havaintojen apuna aistiherkkien lasten osalta on hankkeen opinnäytetyön posterit aistiherkkien lasten tukemisesta varhaiskasvatuksen arjessa. 

                           

                                    

Kaikki lähtee kasvattajista, läsnäolosta, aitoudesta, rauhoittumisesta, aikuisen omasta esimerkistä. Kasvattajien itsearvioinnit, KARVI:n ryhmäarviointi, lasten varhaiskasvatussuunnitelmista kerätyt tiedot ryhmävasuun- näistä lähtökohdista voimme miettiä kunkin ryhmän tarpeita tunnekasvatuksen suhteen. Missä olemme taitavia, mitä me vielä harjoittelemme. Lähdemme yhdessä tutkimaan ja tukemaan tunteita monin eri tavoin!

 

Aistiherkkyydet osana varhaiskasvatuksen arkea

Tutkitaan ja tuetaan tunteita- hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea aistiyli- ja aistialiherkkiä lapsia tunnetilojen hallinnassa. Aistiärsykkeet herättävät erilaisia tunnetiloja. Aistiyliherkille lapsille on tavoitteena vähentää ärsykkeiden määrää erilaisilla välineillä, järjestelyillä tai muutoksilla. Aistialiherkkien lasten osalta tavoitteena on aistikokemusten ja -ärsytysten kasvattaminen erilaisilla välineillä, järjestelyillä tai muutoksilla. Tavoitteena edellä mainittujen yhteensovittaminen lapsiryhmässä.

Lapsen aidot tunteet käyttäytymisen taustalla

Lapsen havainnointi ja käyttäytymisen tulkitseminen on äärimmäisen tärkeää!
Kasvattajien sensitiivisyys, läsnäolo, yhdessä tekeminen ja asioiden nimeäminen auttavat lasta sietämään paremmin tunteitaan.

Miten tukea aistiherkkää lasta varhaiskasvatuksen arjessa?

Lue  sosionomiopiskelija Heini Rahkosen opinnäytetyö (HAMK)
AISTIHERKKYYDET OSANA VARHAISKASVATUKSEN ARKEA:
Erityisvarhaiskasvattajien keinoja tukea aistiherkkää lasta
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316512 

Opinnäytetyön väline- ja materiaalilistauksen perusteella varhaiskasvatuksen yksiköt  ja perhepäivähoito ovat tehneet hankintalistan tarvittavista välineistä ja materiaaleista, joilla aistiherkkiä lapsia voitaisiin arjessa tukea. Hanke mahdollistaa myös "aistipankin" perustamisen varhaiserityiskasvatuksen yksikköön, josta ryhmät voivat halutessaan lainata jotakin isompaa erityistarpeeseen. Perhepäivähoitajilla on oma lainauspiste, josta materiaalia voi tarvittaessa saada käyttöönsä.

Tarkoituksena on, että Heini esittelee opinnäytetyön tulokset syyskuussa koko kaupungin varhaiskasvatushenkilöstölle kohdennetussa Varhaiskasvatuksen illassa.

Bongailua vol.4

Lasten itsesäätelyn ja toiminnan ohjausta erilaisin menetelmin ja keinoin varhaiskasvatuksen arjessa

Oma toiminnallinen paikkamerkki auttaa keskittymään.

Tästä kaikki lähtee:

Lapsen kohtaaminen alkaa kauniista katseesta, hymystä, lempeän ystävällisestä äänestä ja lapsen tasolle asettumisesta. On tärkeää, että kasvattaja luo jokaiseen lapseen yksilöllisen, turvallisen ja lämpimän luottamussuhteen ja pohtii, mitä kukin lapsi tarvitsee tunteakseen olonsa turvalliseksi. 

Turvallinen luottamussuhde lapsen ja aikuisen välillä syntyy saatavilla olon ja huolenpidon kokemuksista ja lapsen tunteesta, että hän tulee tarpeineen riittävän hyvin ymmärretyksi .

Jos lapsella on tunne-elämässä, impulssikontrollissa ja tunteiden säätelyssä ongelmia, on aikuisen lämmin vuorovaikutus, saatavilla olo, leikeissä auttaminen ja päiväkotipäivään liityvien tehtävien ja ohjeiden yksinkertaistaminen erityisen tärkeää. 

(MLL, Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen päiväkotiryhmän perustamiseen)

Päivän aikana on kuitenkin tilanteita, kun vauhti kasvaa ja helposti sattuu ja tapahtuu kaikenlaista.

 "Maltti on valttia" - myös kasvattajilla

Päiväkodin arjessa on tilanteita, joissa usein "maltti on valttia" ja usein näihin tilanteisiin liittyy lapsilla oman vuoron odottamista. Tilanteet liittyvät usein myös siirtymiin tilanteesta toiseen ja näitä on päiväkotiarjessa useita. Tällaisiin tilanteisiin kasvattajat ovat ennakoineet käyttäytymisen säätelyn tueksi erilaisia arjen käytänteitä ja keinoja.

Seuraavat kuvat ovat muutamasta Riihimäen päiväkodista. Muistettava on, että käytössä on useita muitakin keinoja/kuvia/menetelmiä, tässä siis vain esimerkkejä.

Omat lelut saatavilla/säilytyksessä yhteisellä hyllyllä. Jokainen päivä voi olla oman lelun päivä. Lapsi voi hakea lelun turvaksi halutessaan ja joskus lelut myös lepäävät:)

Ruokailu:

Pieni lapsi ei vielä puhu, mutta voi kommunikoida kuvien kautta ruokailun yhteydessä ja tulee näin kuulluksi ja ymmärretyksi.

Ensin/sitten kuvat ja mitä ruokaa tänään syödään; voidaan katsoa ja nimetä yhdessä kaikkien lasten kanssa/ kuvat yksittäisen lapsen tukena.

Ruokailussa taustamusiikkina lintujen laulua; kuva seinällä.

Lepohetki:

"Hiljaisuusnappia" painamalla siirrytään lepohetkelle.

Arkeen on ujutettu pieniä hetkiä, jolloin jokainen lapsi tulee huomioiduksi kosketuksella esimerkiksi lepohetkelle mennessä , ovenraossa jo silitellen:

” Pyörittelen, pyörittelen pullataikinaa, tällä lailla pyöritellen hyvän unen saa”- hieronta (mikro)hetki.

Päivälevolle voi rauhoittua myös näin:

Satuhieronnan avulla :)

Paikka omille vaatteille, jos lapsi haluaa riisua lepohetkelle. Koriin voi laittaa oman "merkin", jotta muistaa kenen vaatteet siinä on. Kun lapsi on valmis, hän voi katsella hetken kirjaa:)

Erivärisiä huopia rajaamaan lepohetken paikkoja/oma pesä /rauhoittumisen tukemiseen; viltin kuviointi mietitty lapsen mieltymyksen mukaan:)

Eteinen:

Esimerkiksi eteisessä avun odottelu voi olla joillekin kovin vaikeaa ja tekisi vain mieli juoksennella edestakaisin....  JOS on tilaa, voi liikkua eri tavoin:

Yhdessä lasten kanssa sovitut liikkumistavat:)

Joskus lapsella voi olla vaikeuksia nimetä vaatteita tai pukea vaatteet oikeassa järjestyksessä. Vaatteiden asettaminen jonoon pukemisjärjestyksessä voi auttaa. Käytössä voi olla myös puettava paperinukke tai esimerkiksi nalle, jolle puettavat vaatteet laitetaan kuvina ja lapsi katsoo tästä pukemisen mallia.

Ihmettelyn ja tutkimisen paikkoja odotteluun:

Pienten ryhmän ikkunalla eläinten kuvia nimeämiseen ja keskusteltavaksi.

Lauluja ja loruja nopeasti napattavaksi. Lapsen nähtävillä, jotta lapsi voi valita, mikä otetaan.

Joku voi olla kiinnostunut laskemisesta.

Nimeä väri ja yhdistä oikeaan kuvaan.

Nimeämistä ja keskustelun tueksi.

Odotellessa voi kokeilla suujumppaa.

Lapsi voi siirtää erilaisia tarrakuvia taustaan ja samalla nimetä ja luokitella niitä.

Tässäkin suujumppaa sekä  paljon tutkittavaa matemaattisten ja kielellisten taitojen harjoitteluun.

Aamupiiriä odotellessa lasten yhteistyönä rakentama torni.

Joskus lapsi menettää malttinsa ja on hyvä opetella rauhoittumisen taitoja, mikä kenellekin sopii. 

                           

                           Jos lapsi menettää malttinsa: Mitä vaihtoehtoja on rauhoittumiseen?

Merkityksellistä on toimintaympäristön suunnittelu ja toiminnan ennakointi siten, että lapsille löytyy erilaisia vaihtoehtoja myös odottamisen hetkiin ja oman toiminnan ohjaamiseen.

Lapsen oman ajattelun tukeminen /ihmettely/tutkiminen sekä yhdessä keskustelu ja asioiden sanoittaminen ovat arjen pedagogiikkaa ja rauhoittavat yleensä tilanteita ohjaamalla lasten tarkkaavaisuutta ja keskittymistä toivottuun suuntaan.  Ennakointi ja toimintaympäristön tarjoama tuki ehkäisevät myös tilanteita, joissa tunteet saattavat kuohahtaa ja voi ilmetä esimerkiksi kiusaamiseen liittyviä asioita.

Tuutorikuulumisia

Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle?

TAVOITTEET

Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda varhaiskasvatukseen tunnetuutorimalli.
Jokaisesta varhaiskasvatuksen yksiköstä etsitään vapaaehtoinen henkilö, joka on halukas toimimaan henkilöstön ja yksikön tunnetukena. Häntä voi esimerkiksi pyytää avuksi miettimään ja analysoimaan ryhmän tilannetta ja tekemään uusia avauksia  ja ehdotuksia toimintatavoista. Tavoitteena on yleinen toimintaympäristön muuttuminen positiivisemmaksi ja kaikkien hyvinvoinnin koheneminen.

Tunnetuutoreiden tavoitteena on kokoontua noin kerran kuukaudessa, mutta tämän kevään osalta kokoontumisia on ollut kaksi.
Tuutoreiden toiminta on alkanut innostuneella mielellä ja voisiko sanoa "hyvällä pöhinällä".

TOIVEET

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla mietimme tuutoritoiminnan tavoitteita, toiveita ja tarpeita.

TARPEET

Toisella tapaamiskerralla jaoimme arjen hyviä käytänteitä ja pohdimme tuutoreiden toimintasuunnitelmaa. Päätimme tehdä vaka-yksiköiden ryhmiin kyselyn tunnetaitomenetelmien käytöstä ja henkilöstön koulutuksista aiheeseen liittyen sekä mahdollisista toiveista ja tarpeista. 

Kyselyt on koottu sekä yksiköittäin että alueittain (3). Tarkoituksena on tunnetaito-osaamisen jakaminen yksiköissä niiden tarpeiden mukaan sekä laajemmin suunnitella tunnetaito-osaamisen koulutusta koko henkilöstölle kyselyssä esiin tulleiden tarpeiden/toiveiden mukaan.

Kolmas tapaaminen muuttui korona-asian takia kehittämispäiväksi.

Päivään sisältyi itsenäistä opiskelua tunnetaidoista ja Perma-hyvinvointiteoriasta hanketyöntekijän kasaaman materiaalin pohjalta. Lisäksi pidimme lyhyen Teams-palaverin.

Linkitän videoista erityisesti mieleen jääneet myös tähän:

https://www.youtube.com/watch?v=qyKYb7vFqys   

( Raisa Cacciatore: Miksi ei kannata huutaa takaisin?)

https://www.youtube.com/watch?v=l7tTqvu2e3k

(IHME, Tunne & taida)

https://www.youtube.com/watch?v=MBx3B64NwoI

( Niina Sajaniemi, Lasten ja nuorten stressi 1/2)

https://www.youtube.com/watch?v=kj4Y6e6m8bQ

(Niina Sajaniemi, Lasten ja nuorten stressi 2/2)

Myös tämä tunnetaidoista kertova video ja miten kasvattaja voi toimia

 tilanteissa kannattaa katsoa:

https://www.youtube.com/watch?v=_DYLaxwNcA8 

(Mitä tunnetaidot ovat? , Tunne & taida)

AAMUN AJATUKSIA:

• Mielenterveyden perusraaka-aine on LEPPOISA TUNNELMA
• Tartuta rauhaa (peilisolut:)
• Kasvattajana pitäisi nähdä lapsen tunnekuohut hyvänä asiana
• Hyväksyntä/läsnäolo, lapsi sellaisena kuin on
• Toiveikas puhe: " ON TÄSSÄ SE HYVÄ PUOLI, ETTÄ..."
• Mitä voidaan tuoda mukanamme itse? Miten voimaannutamme toisiamme?
• Nopean mielihyvän maailma; miten vaikuttaa?
• Vanhemmille/huoltajille hyvää asiaa esim.vanhempainilloissa

TUNNETAITOJEN VUOSIKELLO
on seuraava asia, jota lähdetään suunnittelemaan arjen työkaluksi ja tuutoritoiminnan kannattelijaksi. 

              

Muistetaan lisäksi:

tunnetaitojen tutkiminen ja tunnistaminen arjessa: vahvistetaan leikkiä, osallisuutta, vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden huomiointia ja tukemista. Mistä näkökulmasta asioita katsotaan? Ravistellaan ajatusmaailmaa ja totuttuja toimintatapoja…

Osallisuudesta

Lasten osallisuus ja oikeus saada olla mukana vaikuttamassa omaan elämään liittyvissä asioissa, muodostavat perustan henkilöstön pedagogiselle toiminnalle. Tavoitteellisen pedagogiikan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin tulee jättää tilaa myös lasten aloitteille sekä heidän uteliaisuudestaan nouseville oppimisen ja tutkimisen kohteille. Myös varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon.

https://karvi.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvatuksen-laadun-arvioinnin-perusteet-ja-suositukset/

Miten lasta kuullaan ja annetaanko hänelle mahdollisuus osallisuuteen ja osallistumiseen erilaisissa tilanteissa?

Eräässä eskariryhmässä oli syksyllä kirjattu lasten toiveita "omenapuuhun". Sieltä omppuja oli poimittu koreihin:
Toteutuneet toiveet  -   Olisiko mahdollista?  -  Ei vielä toteutuneet/ehkä/mahdollisesti toteutumassa.

Aamupiirillä huomioitu kaikki ryhmässä puhutut kielet; "Hyvää huomenta"

Kun toiminnassa havainnoidaan ja otetaan huomioon lasten kiinnostuksen kohteita, se sitouttaa lapsia toimintaan ja tuottaa heille merkityksellisyyden tunteita.

Ryhmät ovat erilaisia lapsirakenteiltaan ja tiloiltaan, jotka määrittävät arjen toimintaa ja toiminnan suunnittelua.

OSALLISUUTTA, ILOA JA YHDESSÄOLOA

Eräässä päiväkodissa kolme lapsiryhmää viettävät yhteissynttäreitä kerran kuukaudessa. Kuukauden sankareilta/sankarittarilta kysytään etukäteen toiveita juhlan suhteen (toivepaperin voi täyttää kotona yhdessä huoltajan kanssa, jolloin heidätkin osallistetaan:); leikkejä, toimintaa jne. Juhlapäivä aloitetaan yhdessä laulamalla onnittelulaulu ja jakamalla kortit. Henkilöstö on koonnut toiveista toimintapisteet, joihin lapset jakaantuvat aikuisen mukana ja he saavat vapaasti kulkea pisteeltä toiselle aamupäivän ajan.  Juhlapäiväna ruokailu on siirretty vartin myöhemmäksi, jotta juhlan jäljetkin ehditään siivota. Lapset odottavat juhlapäivää innolla, osa miettien kuinka pukeutua ja kenen kaverin kanssa liikkua pisteeltä toiselle- jännitystäkin on siis ilmassa. Aikuisista osa kulkee lasten mukana, seuraten ja havainnoiden niitä, ketkä mahdollisesti tarvitsevat aikuisen tunnetukea joissakin tilanteissa. Tämä toimintatapa on ollut talossa käytössä jo vuosia- toimiva ja hyväksi havaittu siis!

Esimerkkejä:

AAMUPIIRI: esim. kirjataan lasten toivelaululeikkejä, joista aina valitaan yksi joka aamu. Tai aamupiiritoiveita yleensä: satuhierontaa, laululeikkejä, kirja, jumppaa... Näitä monessa ryhmässä toteutetaankin, mutta kovin aikuisten suunnittelemana. MITEN lapsen ääni, osallisuus voisi toteutua aamupiirillä? 

ETEINEN: Miten sinä tämän ajattelet? Mitä laittaisit päälle? ...usein aikuinen laittaa lapselle vaatteet valmiiksi naulakosta lattialle nopeuttaakseen pukemistilannetta, jotta seuraava ryhmä ehtii pukemaan ja ulos tai ulkoa tuleva ryhmä sisälle...

MITEN tilanteen voisi rauhoittaa ja antaa aikaa pysähtymiselle ja lapsen omalle ajattelulle? 

RUOKAILU: Useassa ryhmässä aikuiset voitelevat leivät valmiiksi ja kaatavat maidon laseihin... MIKSI?

Omatoimisuuden harjoittelu, toisen auttaminen jos lapsi jo osaa itse... niin paljon hyvää! ..mutta ne pöpöt voivat levitä tietysti...

Joskus huonosti syövät lapset rohkaistuvat, kun he saavat itse mahdollisuuden OTTAA ruokaa ilman, että joku sen antaa. Vaikka sanoisitkin määrästä, että PALJON/VÄHÄN. Tai jos edes lisäannoksen voisi ottaa itse? 

MIHIN MEILLÄ ON KIIRE?

LEPOHETKI: Vaatteet pois ja unille! 

Ei kai nyt enää sentään:) Jos lapsi saisi valita, haluaako hän riisua vaatteita vähemmäksi tai yhteinen sopimus siitä, että sukat ainakin riisutaan ettei tule hiekkaa sänkyyn:) 

Saako sängyssä olla miten päin vaan? No kun kurkitaan ja hihitellään eikä kukaan sitten nuku! Erityistilanteissa sitten, vaikka nurinkurinpäivänä:)

MILLAISIA TOIVEITA/TARPEITA LAPSILLA ON? 

Muutaman kerran havainneena, on aikuisilla usein ennakkoluuloja muutoksia vastaan... MUTTA kun uskaltaa kokeilla, voi sitten arvioida oliko muutos huono vai hyvä:)

Parissa päiväkodissa on lepohetki nimetty uudestaan : RENTOLA tai VIRKKULA/TORKKULA. Toimivia käytäntöjä ajatuksella "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty". 

LEIKEISTÄ  :

Mietitään yhdessä lasten kanssa, mitä leikkejä halutaan leikkiä ja valitaan leikinvalintatauluun leikit sen mukaan:) Leikinvalintataulujakin on melkein yhtä monta erilaista, kuin on ryhmääkin. Joissakin ryhmissä leikinvalintataulujen ei ole nähty vastaavan ryhmän tarpeita ja tämäkin on sallittua.

MUTTA

kannattaa huomioida myös leikkitilat; miten ne houkuttelevat leikkiin? Onko leikille tilaa ja sijaa (aikaa). Monessa paikassa leikki ei houkutellut rikkinäisten/puutteellisten leikkivälineiden takia tai että leikkitila oli ahdas/epäsopiva ko.leikille tai leikkivälineet olivat hujanhajan. 

Onko aikuinen läsnä leikeissä?  Havainnoimassa, kannattelemassa, rikastamassa?

"LAATIKKOLEIKKEJÄ" pieniin leikkihetkiin esim. pöydälle- kun ei ole paljon aikaa, mutta ehdit kuitenkin leikkimään:)
NÄITÄKIN VOI MIETTIÄ JA SUUNNITELLA YHDESSÄ LASTEN KANSSA

Muistutuksena vielä leikin voimasta:)

Lapsilähtöinen pedagogiikka määrittelee, että lapsi on toiminnan keskiössä  ja lapsen mielenkiinnon kohteet huomioidaan tavoitteellisessa toiminnassa, mutta myös henkilöstön rooli on aktiivinen ohjaten ja mahdollistaen lapsen tai lasten omaehtoisen toiminnan ja oppimisen. Lapsilähtöisellä vuorovaikutuksella ja pedagogisilla käytännöillä on tutkimusten mukaan myönteinen vaikutus lasten sosiaalisten taitojen kehitykseen ja oppimiseen. 

Miten siis tuen lapsen hyvinvointia?

Positiivisen pedagogiikan PERMA-hyvinvointiteorian mukaan: Kun arjesta löytyy asioita, jotka tuottavat lapsille MYÖNTEISIÄ TUNTEITA ja kun heidän kiinnostuksen kohteitaan huomioidaan,  he SITOUTUVAT TOIMINTAAN ja usein myös haasteet joidenkin kohdalla helpottuvat. Muistamme arjessa VÄLITTÄVÄT IHMISSUHTEET, me kasvattajat mallinnamme ja olemme esimerkkeinä, sanoitamme tunteita ja tilanteita. Myönteisessä ilmapiirissä huomioidaan vahvuudet ja ylläpidetään vahvuuspuhetta, muistetaan osallisuus, jolloin lapset kokevat MERKITYKSELLISYYDEN TUNTEITA, ILOITAAN YHDESSÄ ONNISTUMISISTA, KEHUTAAN JA KANNUSTETAAN TOISIAMME, niin SAAVUTTAMINEN on mahdollista.

Tällainen ilmapiiri ja toimintaympäristö kannustaa myös tutkimaan ja tukemaan tunteita <3

Ravistellaan rohkeasti ajatusmaailmaamme ja näkökulmiamme, pysähdytään asioiden äärelle pohtimaan ja miettimään YHDESSÄ LASTEN KANSSA:)

Käy kuuntelemassa Elina Kataja, Osallisuus käsitteenä ja kasvatusfilosofiana:

https://www.youtube.com/watch?v=ApLl2EwEdnw