Kevät 2021

Koulutusta ja arviointia

(Ensin pahoittelut aiempien postauksien kuvien poistumisesta! Tämä siis johtuu teknisistä muutoksista, joita hallinnon tileissä tehtiin.)

Kevät on kulunut nopsaan ja edelleen covid 19-pandemia on varjostanut arkeamme. Sillä on ollut osansa siihen, että esimerkiksi teamsin käytöstä on tullut uusi normaali toimintatapa koulutusten ja palaverien järjestämiseen. Vuorovaikutuksellisuus ja yhteinen keskustelu ovat auttamatta jääneet vähemmälle. Kuitenkin, olemme pystyneet toteuttamaan hankkeen toimet pääsääntöisesti suunnitellusti. Hanketyöntekijä on kouluttanut yksikkökohtaisesti henkilöstöä pedatiimeissä, työilloissa ja erilaisissa yksiköiden "sekaryhmissä" aiheina:

• tunnetaidot ja haastavat kasvatustilanteet
• lasten itsesäätely ja vaikeat tunteet varhaiskasvatuksessa
• kokopäiväpedagogiikka
• leikki   

Keväällä 2020 hanketyöntekijä kiersi yksiköissä ja ryhmissä "huomaa hyvä"- ajatuksella ja käyntejä jatkettiin syksyllä 2020. Koronarajoitukset estivät käynnit perhepäivähoitajien kotona, joten hanketyöntekijä jalkautui aamu-ulkoiluun perhepäivähoitajien  kanssa marraskuussa 2020- maaliskuussa 2021. Yhteensä ryhmäkäyntejä toteutui päiväkodeissa 42/43, esiopetuksessa 10/15 ja perhepäivähoidossa 16/17.

Koronarajoitusten vuoksi huoltajille suunniteltu luentoilta lasten tunne- ja itsesäätelytaidoista jäi pitämättä. Sen sijaan huoltajille tehtiin esite tunnetaidoista ja sitä painettiin 1000 kpl. Esitettä jaetaan keväällä 2021 varhaiskasvatuskeskustelujen yhteydessä. 

Tuutoritapaamisissa on yhdessä esihenkilöiden kanssa arvioitu ja suunniteltu jatkotoimintaa sekä mietitty tuutoritoiminnan vuosikelloa ensi toimikaudeksi. 

Huhtikuussa henkilöstölle toteutettiin forms -arviointikysely hankkeen vaikutuksista. Tulosten mukaan hankkeen toimilla on ollut vaikuttavuutta ja voidaan sanoa, että hankkeen tavoitteet (kasvattajien tunne- ja itsesäätelytaitojen kehittäminen, lasten tunne- ja itsesäätelytaitojen tukeminen, aistiherkkyyksien huomiointi ja tukeminen arjessa sekä tunnetuutoritoiminta) on ainakin osittain saavutettu ja tästä on hyvä jatkaa työtä myös ensi toimikaudella. 

Hankkeessa tehdyt materiaalit ovat henkilöstön käytettävissä hallinnon asemalla TUTUTU- kansiossa. Tunnetaitojen tutkimista ja tukemista jatketaan monin eri tavoin myös ensi toimikaudella!

Hankkeen päätöswebinaari pidettiin 17.5.2021 ja tässä vielä kooste siitä kuvina sekä ikään kuin clousaus hankkeen elinkaaresta: 

Erityiskiitos upeasti hankkeeseen sitoutuneelle ja innostuneelle henkilöstölle sekä esihenkilöille hyvästä yhteistyöstä!

Jatkamme tunteiden tutkimista ja tukemista myös 2021-2023 innovatiiviset oppimisympäristöt varhaiskasvatuksessa  Vuorovaikutusta diginä - etänä ja livenä -hankkeessa. 

Bongailua vol.4

Lasten itsesäätelyn ja toiminnan ohjausta erilaisin menetelmin ja keinoin varhaiskasvatuksen arjessa

Oma toiminnallinen paikkamerkki auttaa keskittymään.

Tästä kaikki lähtee:

Lapsen kohtaaminen alkaa kauniista katseesta, hymystä, lempeän ystävällisestä äänestä ja lapsen tasolle asettumisesta. On tärkeää, että kasvattaja luo jokaiseen lapseen yksilöllisen, turvallisen ja lämpimän luottamussuhteen ja pohtii, mitä kukin lapsi tarvitsee tunteakseen olonsa turvalliseksi. 

Turvallinen luottamussuhde lapsen ja aikuisen välillä syntyy saatavilla olon ja huolenpidon kokemuksista ja lapsen tunteesta, että hän tulee tarpeineen riittävän hyvin ymmärretyksi .

Jos lapsella on tunne-elämässä, impulssikontrollissa ja tunteiden säätelyssä ongelmia, on aikuisen lämmin vuorovaikutus, saatavilla olo, leikeissä auttaminen ja päiväkotipäivään liityvien tehtävien ja ohjeiden yksinkertaistaminen erityisen tärkeää. 

(MLL, Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen päiväkotiryhmän perustamiseen)

Päivän aikana on kuitenkin tilanteita, kun vauhti kasvaa ja helposti sattuu ja tapahtuu kaikenlaista.

 "Maltti on valttia" - myös kasvattajilla

Päiväkodin arjessa on tilanteita, joissa usein "maltti on valttia" ja usein näihin tilanteisiin liittyy lapsilla oman vuoron odottamista. Tilanteet liittyvät usein myös siirtymiin tilanteesta toiseen ja näitä on päiväkotiarjessa useita. Tällaisiin tilanteisiin kasvattajat ovat ennakoineet käyttäytymisen säätelyn tueksi erilaisia arjen käytänteitä ja keinoja.

Seuraavat kuvat ovat muutamasta Riihimäen päiväkodista. Muistettava on, että käytössä on useita muitakin keinoja/kuvia/menetelmiä, tässä siis vain esimerkkejä.

Omat lelut saatavilla/säilytyksessä yhteisellä hyllyllä. Jokainen päivä voi olla oman lelun päivä. Lapsi voi hakea lelun turvaksi halutessaan ja joskus lelut myös lepäävät:)

Ruokailu:

Pieni lapsi ei vielä puhu, mutta voi kommunikoida kuvien kautta ruokailun yhteydessä ja tulee näin kuulluksi ja ymmärretyksi.

Ensin/sitten kuvat ja mitä ruokaa tänään syödään; voidaan katsoa ja nimetä yhdessä kaikkien lasten kanssa/ kuvat yksittäisen lapsen tukena.

Ruokailussa taustamusiikkina lintujen laulua; kuva seinällä.

Lepohetki:

"Hiljaisuusnappia" painamalla siirrytään lepohetkelle.

Arkeen on ujutettu pieniä hetkiä, jolloin jokainen lapsi tulee huomioiduksi kosketuksella esimerkiksi lepohetkelle mennessä , ovenraossa jo silitellen:

” Pyörittelen, pyörittelen pullataikinaa, tällä lailla pyöritellen hyvän unen saa”- hieronta (mikro)hetki.

Päivälevolle voi rauhoittua myös näin:

Satuhieronnan avulla :)

Paikka omille vaatteille, jos lapsi haluaa riisua lepohetkelle. Koriin voi laittaa oman "merkin", jotta muistaa kenen vaatteet siinä on. Kun lapsi on valmis, hän voi katsella hetken kirjaa:)

Erivärisiä huopia rajaamaan lepohetken paikkoja/oma pesä /rauhoittumisen tukemiseen; viltin kuviointi mietitty lapsen mieltymyksen mukaan:)

Eteinen:

Esimerkiksi eteisessä avun odottelu voi olla joillekin kovin vaikeaa ja tekisi vain mieli juoksennella edestakaisin....  JOS on tilaa, voi liikkua eri tavoin:

Yhdessä lasten kanssa sovitut liikkumistavat:)

Joskus lapsella voi olla vaikeuksia nimetä vaatteita tai pukea vaatteet oikeassa järjestyksessä. Vaatteiden asettaminen jonoon pukemisjärjestyksessä voi auttaa. Käytössä voi olla myös puettava paperinukke tai esimerkiksi nalle, jolle puettavat vaatteet laitetaan kuvina ja lapsi katsoo tästä pukemisen mallia.

Ihmettelyn ja tutkimisen paikkoja odotteluun:

Pienten ryhmän ikkunalla eläinten kuvia nimeämiseen ja keskusteltavaksi.

Lauluja ja loruja nopeasti napattavaksi. Lapsen nähtävillä, jotta lapsi voi valita, mikä otetaan.

Joku voi olla kiinnostunut laskemisesta.

Nimeä väri ja yhdistä oikeaan kuvaan.

Nimeämistä ja keskustelun tueksi.

Odotellessa voi kokeilla suujumppaa.

Lapsi voi siirtää erilaisia tarrakuvia taustaan ja samalla nimetä ja luokitella niitä.

Tässäkin suujumppaa sekä  paljon tutkittavaa matemaattisten ja kielellisten taitojen harjoitteluun.

Aamupiiriä odotellessa lasten yhteistyönä rakentama torni.

Joskus lapsi menettää malttinsa ja on hyvä opetella rauhoittumisen taitoja, mikä kenellekin sopii. 

                           

                           Jos lapsi menettää malttinsa: Mitä vaihtoehtoja on rauhoittumiseen?

Merkityksellistä on toimintaympäristön suunnittelu ja toiminnan ennakointi siten, että lapsille löytyy erilaisia vaihtoehtoja myös odottamisen hetkiin ja oman toiminnan ohjaamiseen.

Lapsen oman ajattelun tukeminen /ihmettely/tutkiminen sekä yhdessä keskustelu ja asioiden sanoittaminen ovat arjen pedagogiikkaa ja rauhoittavat yleensä tilanteita ohjaamalla lasten tarkkaavaisuutta ja keskittymistä toivottuun suuntaan.  Ennakointi ja toimintaympäristön tarjoama tuki ehkäisevät myös tilanteita, joissa tunteet saattavat kuohahtaa ja voi ilmetä esimerkiksi kiusaamiseen liittyviä asioita.