Toimintakauden alkuun
Kevät 2020 oli Tutkitaan ja tuetaan tunteita-hankkeen tiimoilta toiminnan ja tarpeiden kartoitusta- mitä kentällä tapahtuu- positiiivisen huomaamista arjessa. Koronan vuoksi moni suunniteltu asia jouduttiin perumaan tai siirtämään syksyyn.
Alkukesällä ennen kesäsulkua, ehdimme jokaisen yksikön tunnetuutorin ja esimiehen kanssa käydä keskustelun kunkin yksikön tulevan toimintakauden kehittämissuunnitelmasta tunnetaitojen suhteen. Yksiköt, esimiehet ja tunnetuutorit tuntuvat olevan sitoutuneita ja motivoituneita.
Tämä toimintakausi on tarkoitus aloittaa yksikkökäynneillä; pedatiimit, työillat, kehittämispäivät, riippuen yksikön omista tarpeista ja aikatauluista. Tarkoituksena on käydä läpi tunnetaitojen vuosikellomallia ja tunnetaitojen tukimateriaalia arjen toimintaan.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on avattu kielen kehityksen keskeisiä osa-alueita. Tunne- ja vuorovaikutustaidoista puhutaan paljon ja monessa eri yhteydessä, ne linkittyvät jokaiseen oppimisen alueeseen. Missään ei kuitenkaan avata, missä ja miten tunnetaitoja tulisi tukea tai mitä kaikkea tunnetaitojen kokonaisuuteen kuuluu. Sosioemotionaalinen kompetenssi vastaa mielestäni melko hyvin tähän kysymykseen ja siksi olen valinnut sen tunnetaidot vasussa- lomakkeiden tausta-ajatukseksi. Tunnetaidot vasussa- lomakkeet on tarkoitettu arjen työkaluiksi ja ovat osa Tunnetaitojen vuosikelloa. Sen tukijalkana on PERMA -teorian (positiivisen pedagogiikka)mukaan empatian ja myötätunnon lisääminen varhaiskasvatuksen arjessa mm. vahvuusajattelun ja osallisuuden keinoin. Myönteinen ilmapiiri ja läsnäolo mahdollistavat tunnetaitojen harjoittelemisen turvallisesti.
Vasu velvoittaa meitä arvioimaan toimintaamme. Vuosikellossa kasvattajien omaa itsearviointia toteutetaan MLL:n Mielenlukutaitoa Varhaiskasvattajan itsearviointilomakkeen (s.20) sekä Karvin Lapsen ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen arviointi- lomakkeen avulla. Kukin yksikkö suunnittelee lomakkeiden käytön omien tarpeidensa mukaan- osa käyttää niitä tiimityön tukena, osa liittää itsearviointilomakkeen esimerkiksi kehityskeskusteluun.
Ryhmän tunneilmapiirin tukemiseen, vahvuuksien ja osallisuuden huomioinnin välineenä voi käyttää positiivisen pedagogiikan PERMA- teorian mukaisesti lasten hyvinvointia tukevia menetelmiä, joita on kerätty tiivistelmäksi/"tsekkauslistaksi" Eliisa Leskisenojan kirjasta Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Millaiset keinot/välineet/menetelmät tukevat lasten myönteisiä tunteita (P), sitoutuneisuutta,(E) vuorovaikutusta (R), merkityksellisyyden tunteita (M) ja tavoitteiden saavuttamista/onnistumisia (A).
 |
| Esimerkkinä myönteiset tunteet (Positive emotions) |
Tunnetaitojen vuosikelloon sisältyy aihepiireittäin jaoteltu kuukausisuunnitelma tunnetaidoista (kaksi vaihtoehtoista mallia), jota kasvattajat voivat käyttää toiminnan suunnittelun tukena. Ensimmäinen malli on Hyvinvoiva lapsi yhteisössä”dia 21/AVI Tutkittua tietoa varhaiskasvatuksen pedagogiikan johtamisesta koulutuksesta ja toinen Jaana Kiviluote, Tunteet ja käyttäytyminen hallintaan varhaiskasvatuksessa-kirjasta tunnetaitotuokiot.
 |
| 1. malli |
 |
| 2.malli (sisältää myös PERMA:n, vaikka ei näy sivun alalaidassa) |
Vasukeskustelujen tueksi on tehty lomakkeet sekä henkilöstölle että huoltajille. Pohjana on käytetty Jaana Kiviluotteen Tunteet ja käyttäytyminen hallintaan varhaiskasvatuksessa- käsikirjasta sosioemotionaalisen kompetenssin kokonaisuutta, josta on lähdetty muokkaamaan ns. pilvimallit vasukeskustelujen tueksi.
Vasukeskustelujen ja kasvattajien arjen havaintojen kautta tunnetaitojen huomiointi ryhmässä voidaan avata ryhmävasuun.
 |
| Tästä lähdettiin liikkeelle. |
 |
| Vasukeskustelun tueksi henkilöstölle. |
 |
| Vasukeskustelun tueksi huoltajille. |
Lisäksi työvälineenä arjen tunnetaitojen tukemiseen/havaintojen apuna aistiherkkien lasten osalta on hankkeen opinnäytetyön posterit aistiherkkien lasten tukemisesta varhaiskasvatuksen arjessa.
Kaikki lähtee kasvattajista, läsnäolosta, aitoudesta, rauhoittumisesta, aikuisen omasta esimerkistä. Kasvattajien itsearvioinnit, KARVI:n ryhmäarviointi, lasten varhaiskasvatussuunnitelmista kerätyt tiedot ryhmävasuun- näistä lähtökohdista voimme miettiä kunkin ryhmän tarpeita tunnekasvatuksen suhteen. Missä olemme taitavia, mitä me vielä harjoittelemme. Lähdemme yhdessä tutkimaan ja tukemaan tunteita monin eri tavoin!
