Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuorovaikutus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuorovaikutus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 20. tammikuuta 2021

Hankekuulumisia

Missä mennään? 

Lokakuun toiminnallisten aisti-tunne- iltapäivien jälkeen oli aika suuntautua perhepäivähoitajien puoleen.
Perhepäivähoidon väki ei pääse osallistumaan yhteisiin koulutuksiin päiväaikaan ja koronan vuoksi hoitopaikkoihin ei voi tehdä samanlaisia ryhmäkäyntejä, kuin viime keväänä ja alkusyksystä päiväkoteihin. Niinpä hanketyöntekijä on jalkautunut hoitajien pariin aamu-ulkoilujen yhteydessä. 
On ollut ihana nähdä hoitajia työssään ja päästä itsekin välillä puuhailemaan ja laskemaan vaikka mäkeä lasten kanssa! Samalla on ollut mahdollisuus keskustella mieltä askarruttavista asioista tunnetaitoihin liittyen ja hanketyöntekijä on voinut vinkata erilaisista toimintamahdollisuuksista, joita lasten kanssa voi tehdä ja käyttää. 
Perhepäivähoitajat eivät pääse kotoaan hallinnon asemalle, jonne on kerätty TUTUTU (tutkitaan ja tuetaan tunteita)- materiaalia kasvattajien käyttöön. Niinpä hanketyöntekijä kokosi heille VINKIT JA LINKIT PERHEPÄIVÄHOITOON- materiaalin. Siinä on nimenomaan linkkejä, joiden perään on merkitty videon kesto, jotta hoitaja voi arvioida tilanteen mukaan, mitä ehtii katsomaan. Hoitaja voi siis itse määritellä, milloin ns.kouluttautuu, esimerkiksi jos on työaikaa, muttei lapsia paikalla tai lepohetken aikana. Lyhyimmät videot kestävät alle 10 min., pisimmät noin tunnin tai puolitoista. 
Materiaali lähetettiin hoitajille sähköpostilla ja paperiversio postissa. Materiaalin herättämiin kysymyksiin ja pohdintoihin palataan hoitajien helmikuun teams-kokouksessa. Samalla  on tarkoitus kouluttautua aiheesta LAPSI VAIKEAN TUNTEEN ÄÄRELLÄ- HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET.

Keväällä 2020 ryhmille meni kysely, jossa tiedusteltiin käytössä olevia menetelmiä ja materiaaleja sekä toiveita ja tarpeita koulutuksille. Esiin nousi Piki- ja Huomaa hyvä- koulutustoiveet. Kyselystä kävi ilmi, että kaupungin varhaiskasvatushenkilöstöllä on käyttökokemusta ko. materiaaleista, joten suunnittelimme osaamisen jakamista asian suhteen. Piki-teams pidettiin 22.10. ja siihen osallistui vajaa 50 kasvattajaa Riihimäen varhaiskasvatuksesta. Kouluttajina toimivat  kaksi työssään Piki- materiaalia käyttävää varhaiskasvatuksen opettajaa, joista toinen veo.  He kertoivat arjen käytäntöä siitä, miten he materiaalia käyttävät. Hanketyöntekijä oli juuri käynyt Piki 2-koulutuksen, ja pystyi tuomaan uusimmat kuulumiset koulutuksen lopuksi. Palautekyselyn mukaan järjestetty koulutus oli vastannut hyvin tarpeisiin ja  käytännön vinkit olivat hyödyksi oman työn suunnittelussa. 
Järjestimme samalla periaatteella 1.12. Huomaa hyvä- teamsin, johon osallistui noin 30 kasvattajaa varhaiskasvatuksen yksiköistä. Kouluttajina toimivat niin ikään kaupungin omat työntekijät (osaamisen jakaminen); kaksi esiopettajaa ja yksi varhaiskasvatuksen opettaja. Hanketyöntekijä lisäsi koulutuksen loppuun vielä linkkejä ja vinkkejä positiivisesta pedagogiikasta. 
Sekä Piki-, että Huomaa hyvä-koulutusten diat jaettiin osallistujille sähköpostilla. Materiaali löytyy myös hallinnon asemalta TUTUTU-kansiosta koko varhaiskasvatuksen käyttöön.

Tuutorit ja esihenkilöt osallistuivat 5.11.2020 Näin tuet lapsen itsesäätelyä- webinaariin (koko päivän koulutus)

Missä mennään tuutorikuulumiset:







Tuutorit saivat kiitokseksi hyvästä ja innostuneesta tuutoriyhteistyöstä pienet joulumuistamiset. Pussista löytyi "Me tunnetaan"- rintanappi, pieni makea maistiainen ja kiitoskortti.

Tammikuun 2021 ensimmäiseen tuutoripalaveriin (teams) osallistuivat myös yksiköiden esihenkilöt. 
Olimme hankkeen alussa ensimmäisessä tuutoripalaverissa pohtineet tuutoritoiminnalle tarpeet- toiveet- tavoitteet ja samat asiat oli mietitty 2/2020 vakajoryssä (esihenkilöt). Nyt olikin aika arvioida, miten silloin mietityt asiat ovat toteutuneet ja kuinka tunnetaidot näkyvät tällä hetkellä yksiköiden arjessa.

Yksiköihin on tehty tunnekansiot, joissa on materiaalit yhteisesti sovitun sisällysluettelon mukaan. Yksiköt voivat lisätä kansioon tarpeellisiksi katsomiaan materiaaleja. Sinne on lisätty esimerkiksi yhden yksikön keräämät tunnelaulut- paketti, joka kopioitiin kaikkiin yksiköihin. 
Melkein kaikista yksiköistä löytyy jo tunnehylly (tai vastaava paikka), jonne keskitetysti on koottu tunnetaitohin liittyvää materiaalia ryhmien käyttöön. Yhdestä päiväkodista tuli palautetta, että kohta tarvitaan jo toinen hylly!
Lisäksi yksiköihin on hankittu erilaisia aistiherkkyyksiä tukevia välineitä sekä tunnetaitojen tukemiseen materiaalia. 

Yksiköt pitävät yllä keskustelua tunnetaidoista esimerkiksi tuutorivarteilla tai mitä kuuluu- hetkellä koko talon viikkopalaverin yhteydessä, jolloin on mahdollista vaihtaa kuulumisia ja hyviä käytänteitä ryhmien kesken. 
Pedatiimeissä aihetta viedään eri tavoin eteenpäin talon tarpeiden mukaan. Hanketyöntekijä  on kouluttautunut hankkeen aikana monin eri tavoin ja järjestää koulutusta yksiköiden tarpeiden mukaan esim. itsesäätelytaidoista ja  lapsi vaikean tunteen äärellä - haastavat kasvatustilanteet. Hanketyöntekijä, tuutori ja esihenkilö- palavereissa suunnitellaan yksiköittäin koulutustarpeet ja kehittämissuunnitelmaa.

Kaiken kaikkiaan voidaan kuulumisten perusteella jo sanoa, että uuden oppiminen tavoitteena on toteutunut! Tunnetaidot kulkevat monessa paikassa luontevasti arjessa ja tietoisuus on lisääntynyt. Toiminnassa tunnetaitoja otetaan huomioon systemaattisemmin ja rikkaammin. Tunnetaidot näkyvät myös tiimivasuissa sekä huomioidaan yksiköiden toimintasuunnitelmissa. Yksiköissä on tehty tunnetaitojen vuosikellomalliin sisältyvää varhaiskasvattajan itsearviointia (MLL, Mielenlukutaitoa), jota hyödynnetään myös kehityskeskusteluissa. Lomakkeen kysymyksiä on käytetty myös osin rekrytoinnissa hakijoita haastatellessa. 
Tällä hetkellä ajankohtaisena on Karvin lapsen ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen arviointi ryhmässä- lomakkeen käyttö ryhmissä ( https://karvi.fi/app/uploads/2020/03/Karvi-tukee_Vuorovaikutuksen-arviointi-lapsiryhm%C3%A4ss%C3%A4.pdf ) . 

Keväällä hanketyöntekijä tekee  varhaiskasvatuksen henkilöstölle Forms-kyselyn, jolla kartoitetaan hankkeen vaikutuksia varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin ja tapoihin toimia.

Huoltajille suunnattu luentoilta itsesäätelytaidoista ei todennäköisesti toteudu koronarajoitusten vuoksi. Sen vuoksi hanketyöntekijä yhteistyössä kaupungin viestinnän ja monistamon kanssa suunnittelee huoltajille jaettavan esitteen tunnetaidoista ja niiden tukemisesta. Esitettä voi jatkossa jakaa huoltajille esimerkiksi vasu-keskustelujen yhteydessä.

Lopuksi vielä tuutoripalaverissa sanottua: 

Nyt pureskellaan asioita, tullaan tietoisemmiksi tunnetaitojen merkityksestä, keräämme tietotaitoa ja materiaalia eri tavoin. Tämä kantaa eteenpäin, ensi toimikaudella voimme jälleen ottaa aihetta enemmän haltuun ja arkeen. 

Iloa ja innostusta sinunkin arkeesi! Tunnerikasta kevättä- muista pysähtyä mikrohetkiin ja pidä huolta omasta jaksamisesta!





maanantai 30. maaliskuuta 2020

Osallisuudesta


Lasten osallisuus ja oikeus saada olla mukana vaikuttamassa omaan elämään liittyvissä asioissa, muodostavat perustan henkilöstön pedagogiselle toiminnalle. Tavoitteellisen pedagogiikan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin tulee jättää tilaa myös lasten aloitteille sekä heidän uteliaisuudestaan nouseville oppimisen ja tutkimisen kohteille. Myös varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon.

https://karvi.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvatuksen-laadun-arvioinnin-perusteet-ja-suositukset/



Miten lasta kuullaan ja annetaanko hänelle mahdollisuus osallisuuteen ja osallistumiseen erilaisissa tilanteissa?


Eräässä eskariryhmässä oli syksyllä kirjattu lasten toiveita "omenapuuhun". Sieltä omppuja oli poimittu koreihin:
Toteutuneet toiveet  -   Olisiko mahdollista?  -  Ei vielä toteutuneet/ehkä/mahdollisesti toteutumassa.





Aamupiirillä huomioitu kaikki ryhmässä puhutut kielet; "Hyvää huomenta"

Kun toiminnassa havainnoidaan ja otetaan huomioon lasten kiinnostuksen kohteita, se sitouttaa lapsia toimintaan ja tuottaa heille merkityksellisyyden tunteita.



Ryhmät ovat erilaisia lapsirakenteiltaan ja tiloiltaan, jotka määrittävät arjen toimintaa ja toiminnan suunnittelua.


OSALLISUUTTA, ILOA JA YHDESSÄOLOA
Eräässä päiväkodissa kolme lapsiryhmää viettävät yhteissynttäreitä kerran kuukaudessa. Kuukauden sankareilta/sankarittarilta kysytään etukäteen toiveita juhlan suhteen (toivepaperin voi täyttää kotona yhdessä huoltajan kanssa, jolloin heidätkin osallistetaan:); leikkejä, toimintaa jne. Juhlapäivä aloitetaan yhdessä laulamalla onnittelulaulu ja jakamalla kortit. Henkilöstö on koonnut toiveista toimintapisteet, joihin lapset jakaantuvat aikuisen mukana ja he saavat vapaasti kulkea pisteeltä toiselle aamupäivän ajan.  Juhlapäiväna ruokailu on siirretty vartin myöhemmäksi, jotta juhlan jäljetkin ehditään siivota. Lapset odottavat juhlapäivää innolla, osa miettien kuinka pukeutua ja kenen kaverin kanssa liikkua pisteeltä toiselle- jännitystäkin on siis ilmassa. Aikuisista osa kulkee lasten mukana, seuraten ja havainnoiden niitä, ketkä mahdollisesti tarvitsevat aikuisen tunnetukea joissakin tilanteissa. Tämä toimintatapa on ollut talossa käytössä jo vuosia- toimiva ja hyväksi havaittu siis!


Esimerkkejä:

AAMUPIIRI: esim. kirjataan lasten toivelaululeikkejä, joista aina valitaan yksi joka aamu. Tai aamupiiritoiveita yleensä: satuhierontaa, laululeikkejä, kirja, jumppaa... Näitä monessa ryhmässä toteutetaankin, mutta kovin aikuisten suunnittelemana. MITEN lapsen ääni, osallisuus voisi toteutua aamupiirillä? 

ETEINEN: Miten sinä tämän ajattelet? Mitä laittaisit päälle? ...usein aikuinen laittaa lapselle vaatteet valmiiksi naulakosta lattialle nopeuttaakseen pukemistilannetta, jotta seuraava ryhmä ehtii pukemaan ja ulos tai ulkoa tuleva ryhmä sisälle...
MITEN tilanteen voisi rauhoittaa ja antaa aikaa pysähtymiselle ja lapsen omalle ajattelulle? 

RUOKAILU: Useassa ryhmässä aikuiset voitelevat leivät valmiiksi ja kaatavat maidon laseihin... MIKSI?
Omatoimisuuden harjoittelu, toisen auttaminen jos lapsi jo osaa itse... niin paljon hyvää! ..mutta ne pöpöt voivat levitä tietysti...
Joskus huonosti syövät lapset rohkaistuvat, kun he saavat itse mahdollisuuden OTTAA ruokaa ilman, että joku sen antaa. Vaikka sanoisitkin määrästä, että PALJON/VÄHÄN. Tai jos edes lisäannoksen voisi ottaa itse? 
MIHIN MEILLÄ ON KIIRE?

LEPOHETKI: Vaatteet pois ja unille! 
Ei kai nyt enää sentään:) Jos lapsi saisi valita, haluaako hän riisua vaatteita vähemmäksi tai yhteinen sopimus siitä, että sukat ainakin riisutaan ettei tule hiekkaa sänkyyn:) 
Saako sängyssä olla miten päin vaan? No kun kurkitaan ja hihitellään eikä kukaan sitten nuku! Erityistilanteissa sitten, vaikka nurinkurinpäivänä:)
MILLAISIA TOIVEITA/TARPEITA LAPSILLA ON? 
Muutaman kerran havainneena, on aikuisilla usein ennakkoluuloja muutoksia vastaan... MUTTA kun uskaltaa kokeilla, voi sitten arvioida oliko muutos huono vai hyvä:)
Parissa päiväkodissa on lepohetki nimetty uudestaan : RENTOLA tai VIRKKULA/TORKKULA. Toimivia käytäntöjä ajatuksella "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty". 

LEIKEISTÄ  :
Mietitään yhdessä lasten kanssa, mitä leikkejä halutaan leikkiä ja valitaan leikinvalintatauluun leikit sen mukaan:) Leikinvalintataulujakin on melkein yhtä monta erilaista, kuin on ryhmääkin. Joissakin ryhmissä leikinvalintataulujen ei ole nähty vastaavan ryhmän tarpeita ja tämäkin on sallittua.
MUTTA
kannattaa huomioida myös leikkitilat; miten ne houkuttelevat leikkiin? Onko leikille tilaa ja sijaa (aikaa). Monessa paikassa leikki ei houkutellut rikkinäisten/puutteellisten leikkivälineiden takia tai että leikkitila oli ahdas/epäsopiva ko.leikille tai leikkivälineet olivat hujanhajan. 
Onko aikuinen läsnä leikeissä?  Havainnoimassa, kannattelemassa, rikastamassa?


"LAATIKKOLEIKKEJÄ" pieniin leikkihetkiin esim. pöydälle- kun ei ole paljon aikaa, mutta ehdit kuitenkin leikkimään:)
NÄITÄKIN VOI MIETTIÄ JA SUUNNITELLA YHDESSÄ LASTEN KANSSA

Muistutuksena vielä leikin voimasta:)

Lapsilähtöinen pedagogiikka määrittelee, että lapsi on toiminnan keskiössä  ja lapsen mielenkiinnon kohteet huomioidaan tavoitteellisessa toiminnassa, mutta myös henkilöstön rooli on aktiivinen ohjaten ja mahdollistaen lapsen tai lasten omaehtoisen toiminnan ja oppimisen. Lapsilähtöisellä vuorovaikutuksella ja pedagogisilla käytännöillä on tutkimusten mukaan myönteinen vaikutus lasten sosiaalisten taitojen kehitykseen ja oppimiseen. 


Miten siis tuen lapsen hyvinvointia?

Positiivisen pedagogiikan PERMA-hyvinvointiteorian mukaan: Kun arjesta löytyy asioita, jotka tuottavat lapsille MYÖNTEISIÄ TUNTEITA ja kun heidän kiinnostuksen kohteitaan huomioidaan,  he SITOUTUVAT TOIMINTAAN ja usein myös haasteet joidenkin kohdalla helpottuvat. Muistamme arjessa VÄLITTÄVÄT IHMISSUHTEET, me kasvattajat mallinnamme ja olemme esimerkkeinä, sanoitamme tunteita ja tilanteita. Myönteisessä ilmapiirissä huomioidaan vahvuudet ja ylläpidetään vahvuuspuhetta, muistetaan osallisuus, jolloin lapset kokevat MERKITYKSELLISYYDEN TUNTEITA, ILOITAAN YHDESSÄ ONNISTUMISISTA, KEHUTAAN JA KANNUSTETAAN TOISIAMME, niin SAAVUTTAMINEN on mahdollista.

Tällainen ilmapiiri ja toimintaympäristö kannustaa myös tutkimaan ja tukemaan tunteita <3

Ravistellaan rohkeasti ajatusmaailmaamme ja näkökulmiamme, pysähdytään asioiden äärelle pohtimaan ja miettimään YHDESSÄ LASTEN KANSSA:)


Käy kuuntelemassa Elina Kataja, Osallisuus käsitteenä ja kasvatusfilosofiana: