Kevät 2021

Koulutusta ja arviointia

(Ensin pahoittelut aiempien postauksien kuvien poistumisesta! Tämä siis johtuu teknisistä muutoksista, joita hallinnon tileissä tehtiin.)

Kevät on kulunut nopsaan ja edelleen covid 19-pandemia on varjostanut arkeamme. Sillä on ollut osansa siihen, että esimerkiksi teamsin käytöstä on tullut uusi normaali toimintatapa koulutusten ja palaverien järjestämiseen. Vuorovaikutuksellisuus ja yhteinen keskustelu ovat auttamatta jääneet vähemmälle. Kuitenkin, olemme pystyneet toteuttamaan hankkeen toimet pääsääntöisesti suunnitellusti. Hanketyöntekijä on kouluttanut yksikkökohtaisesti henkilöstöä pedatiimeissä, työilloissa ja erilaisissa yksiköiden "sekaryhmissä" aiheina:

• tunnetaidot ja haastavat kasvatustilanteet
• lasten itsesäätely ja vaikeat tunteet varhaiskasvatuksessa
• kokopäiväpedagogiikka
• leikki   

Keväällä 2020 hanketyöntekijä kiersi yksiköissä ja ryhmissä "huomaa hyvä"- ajatuksella ja käyntejä jatkettiin syksyllä 2020. Koronarajoitukset estivät käynnit perhepäivähoitajien kotona, joten hanketyöntekijä jalkautui aamu-ulkoiluun perhepäivähoitajien  kanssa marraskuussa 2020- maaliskuussa 2021. Yhteensä ryhmäkäyntejä toteutui päiväkodeissa 42/43, esiopetuksessa 10/15 ja perhepäivähoidossa 16/17.

Koronarajoitusten vuoksi huoltajille suunniteltu luentoilta lasten tunne- ja itsesäätelytaidoista jäi pitämättä. Sen sijaan huoltajille tehtiin esite tunnetaidoista ja sitä painettiin 1000 kpl. Esitettä jaetaan keväällä 2021 varhaiskasvatuskeskustelujen yhteydessä. 

Tuutoritapaamisissa on yhdessä esihenkilöiden kanssa arvioitu ja suunniteltu jatkotoimintaa sekä mietitty tuutoritoiminnan vuosikelloa ensi toimikaudeksi. 

Huhtikuussa henkilöstölle toteutettiin forms -arviointikysely hankkeen vaikutuksista. Tulosten mukaan hankkeen toimilla on ollut vaikuttavuutta ja voidaan sanoa, että hankkeen tavoitteet (kasvattajien tunne- ja itsesäätelytaitojen kehittäminen, lasten tunne- ja itsesäätelytaitojen tukeminen, aistiherkkyyksien huomiointi ja tukeminen arjessa sekä tunnetuutoritoiminta) on ainakin osittain saavutettu ja tästä on hyvä jatkaa työtä myös ensi toimikaudella. 

Hankkeessa tehdyt materiaalit ovat henkilöstön käytettävissä hallinnon asemalla TUTUTU- kansiossa. Tunnetaitojen tutkimista ja tukemista jatketaan monin eri tavoin myös ensi toimikaudella!

Hankkeen päätöswebinaari pidettiin 17.5.2021 ja tässä vielä kooste siitä kuvina sekä ikään kuin clousaus hankkeen elinkaaresta: 

Erityiskiitos upeasti hankkeeseen sitoutuneelle ja innostuneelle henkilöstölle sekä esihenkilöille hyvästä yhteistyöstä!

Jatkamme tunteiden tutkimista ja tukemista myös 2021-2023 innovatiiviset oppimisympäristöt varhaiskasvatuksessa  Vuorovaikutusta diginä - etänä ja livenä -hankkeessa. 

Hankekuulumisia

Missä mennään? 

Lokakuun toiminnallisten aisti-tunne- iltapäivien jälkeen oli aika suuntautua perhepäivähoitajien puoleen.

Perhepäivähoidon väki ei pääse osallistumaan yhteisiin koulutuksiin päiväaikaan ja koronan vuoksi hoitopaikkoihin ei voi tehdä samanlaisia ryhmäkäyntejä, kuin viime keväänä ja alkusyksystä päiväkoteihin. Niinpä hanketyöntekijä on jalkautunut hoitajien pariin aamu-ulkoilujen yhteydessä. 

On ollut ihana nähdä hoitajia työssään ja päästä itsekin välillä puuhailemaan ja laskemaan vaikka mäkeä lasten kanssa! Samalla on ollut mahdollisuus keskustella mieltä askarruttavista asioista tunnetaitoihin liittyen ja hanketyöntekijä on voinut vinkata erilaisista toimintamahdollisuuksista, joita lasten kanssa voi tehdä ja käyttää. 

Perhepäivähoitajat eivät pääse kotoaan hallinnon asemalle, jonne on kerätty TUTUTU (tutkitaan ja tuetaan tunteita)- materiaalia kasvattajien käyttöön. Niinpä hanketyöntekijä kokosi heille VINKIT JA LINKIT PERHEPÄIVÄHOITOON- materiaalin. Siinä on nimenomaan linkkejä, joiden perään on merkitty videon kesto, jotta hoitaja voi arvioida tilanteen mukaan, mitä ehtii katsomaan. Hoitaja voi siis itse määritellä, milloin ns.kouluttautuu, esimerkiksi jos on työaikaa, muttei lapsia paikalla tai lepohetken aikana. Lyhyimmät videot kestävät alle 10 min., pisimmät noin tunnin tai puolitoista. 

Materiaali lähetettiin hoitajille sähköpostilla ja paperiversio postissa. Materiaalin herättämiin kysymyksiin ja pohdintoihin palataan hoitajien helmikuun teams-kokouksessa. Samalla  on tarkoitus kouluttautua aiheesta LAPSI VAIKEAN TUNTEEN ÄÄRELLÄ- HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET.

Keväällä 2020 ryhmille meni kysely, jossa tiedusteltiin käytössä olevia menetelmiä ja materiaaleja sekä toiveita ja tarpeita koulutuksille. Esiin nousi Piki- ja Huomaa hyvä- koulutustoiveet. Kyselystä kävi ilmi, että kaupungin varhaiskasvatushenkilöstöllä on käyttökokemusta ko. materiaaleista, joten suunnittelimme osaamisen jakamista asian suhteen. Piki-teams pidettiin 22.10. ja siihen osallistui vajaa 50 kasvattajaa Riihimäen varhaiskasvatuksesta. Kouluttajina toimivat  kaksi työssään Piki- materiaalia käyttävää varhaiskasvatuksen opettajaa, joista toinen veo.  He kertoivat arjen käytäntöä siitä, miten he materiaalia käyttävät. Hanketyöntekijä oli juuri käynyt Piki 2-koulutuksen, ja pystyi tuomaan uusimmat kuulumiset koulutuksen lopuksi. Palautekyselyn mukaan järjestetty koulutus oli vastannut hyvin tarpeisiin ja  käytännön vinkit olivat hyödyksi oman työn suunnittelussa. 

Järjestimme samalla periaatteella 1.12. Huomaa hyvä- teamsin, johon osallistui noin 30 kasvattajaa varhaiskasvatuksen yksiköistä. Kouluttajina toimivat niin ikään kaupungin omat työntekijät (osaamisen jakaminen); kaksi esiopettajaa ja yksi varhaiskasvatuksen opettaja. Hanketyöntekijä lisäsi koulutuksen loppuun vielä linkkejä ja vinkkejä positiivisesta pedagogiikasta. 

Sekä Piki-, että Huomaa hyvä-koulutusten diat jaettiin osallistujille sähköpostilla. Materiaali löytyy myös hallinnon asemalta TUTUTU-kansiosta koko varhaiskasvatuksen käyttöön.

Tuutorit ja esihenkilöt osallistuivat 5.11.2020 Näin tuet lapsen itsesäätelyä- webinaariin (koko päivän koulutus)

Missä mennään tuutorikuulumiset:

Tuutorit saivat kiitokseksi hyvästä ja innostuneesta tuutoriyhteistyöstä pienet joulumuistamiset. Pussista löytyi "Me tunnetaan"- rintanappi, pieni makea maistiainen ja kiitoskortti.

Tammikuun 2021 ensimmäiseen tuutoripalaveriin (teams) osallistuivat myös yksiköiden esihenkilöt. 

Olimme hankkeen alussa ensimmäisessä tuutoripalaverissa pohtineet tuutoritoiminnalle tarpeet- toiveet- tavoitteet ja samat asiat oli mietitty 2/2020 vakajoryssä (esihenkilöt). Nyt olikin aika arvioida, miten silloin mietityt asiat ovat toteutuneet ja kuinka tunnetaidot näkyvät tällä hetkellä yksiköiden arjessa.

Yksiköihin on tehty tunnekansiot, joissa on materiaalit yhteisesti sovitun sisällysluettelon mukaan. Yksiköt voivat lisätä kansioon tarpeellisiksi katsomiaan materiaaleja. Sinne on lisätty esimerkiksi yhden yksikön keräämät tunnelaulut- paketti, joka kopioitiin kaikkiin yksiköihin. 

Melkein kaikista yksiköistä löytyy jo tunnehylly (tai vastaava paikka), jonne keskitetysti on koottu tunnetaitohin liittyvää materiaalia ryhmien käyttöön. Yhdestä päiväkodista tuli palautetta, että kohta tarvitaan jo toinen hylly!

Lisäksi yksiköihin on hankittu erilaisia aistiherkkyyksiä tukevia välineitä sekä tunnetaitojen tukemiseen materiaalia. 

Yksiköt pitävät yllä keskustelua tunnetaidoista esimerkiksi tuutorivarteilla tai mitä kuuluu- hetkellä koko talon viikkopalaverin yhteydessä, jolloin on mahdollista vaihtaa kuulumisia ja hyviä käytänteitä ryhmien kesken. 

Pedatiimeissä aihetta viedään eri tavoin eteenpäin talon tarpeiden mukaan. Hanketyöntekijä  on kouluttautunut hankkeen aikana monin eri tavoin ja järjestää koulutusta yksiköiden tarpeiden mukaan esim. itsesäätelytaidoista ja  lapsi vaikean tunteen äärellä - haastavat kasvatustilanteet. Hanketyöntekijä, tuutori ja esihenkilö- palavereissa suunnitellaan yksiköittäin koulutustarpeet ja kehittämissuunnitelmaa.

Kaiken kaikkiaan voidaan kuulumisten perusteella jo sanoa, että uuden oppiminen tavoitteena on toteutunut! Tunnetaidot kulkevat monessa paikassa luontevasti arjessa ja tietoisuus on lisääntynyt. Toiminnassa tunnetaitoja otetaan huomioon systemaattisemmin ja rikkaammin. Tunnetaidot näkyvät myös tiimivasuissa sekä huomioidaan yksiköiden toimintasuunnitelmissa. Yksiköissä on tehty tunnetaitojen vuosikellomalliin sisältyvää varhaiskasvattajan itsearviointia (MLL, Mielenlukutaitoa), jota hyödynnetään myös kehityskeskusteluissa. Lomakkeen kysymyksiä on käytetty myös osin rekrytoinnissa hakijoita haastatellessa. 

Tällä hetkellä ajankohtaisena on Karvin lapsen ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen arviointi ryhmässä- lomakkeen käyttö ryhmissä ( https://karvi.fi/app/uploads/2020/03/Karvi-tukee_Vuorovaikutuksen-arviointi-lapsiryhm%C3%A4ss%C3%A4.pdf ) . 

Keväällä hanketyöntekijä tekee  varhaiskasvatuksen henkilöstölle Forms-kyselyn, jolla kartoitetaan hankkeen vaikutuksia varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin ja tapoihin toimia.

Huoltajille suunnattu luentoilta itsesäätelytaidoista ei todennäköisesti toteudu koronarajoitusten vuoksi. Sen vuoksi hanketyöntekijä yhteistyössä kaupungin viestinnän ja monistamon kanssa suunnittelee huoltajille jaettavan esitteen tunnetaidoista ja niiden tukemisesta. Esitettä voi jatkossa jakaa huoltajille esimerkiksi vasu-keskustelujen yhteydessä.

Lopuksi vielä tuutoripalaverissa sanottua: 

Nyt pureskellaan asioita, tullaan tietoisemmiksi tunnetaitojen merkityksestä, keräämme tietotaitoa ja materiaalia eri tavoin. Tämä kantaa eteenpäin, ensi toimikaudella voimme jälleen ottaa aihetta enemmän haltuun ja arkeen. 

Iloa ja innostusta sinunkin arkeesi! Tunnerikasta kevättä- muista pysähtyä mikrohetkiin ja pidä huolta omasta jaksamisesta!

Toiminnalliset TUNNE-AISTI-iltapäivät

 Hetkeen pysähtymistä ja läsnäoloa

                                

                                             

Syyskuussa tunnetuutorit suunnittelivat toiminnallisia rastitehtäviä lapsille ja huoltajille tarjottavaan TUNNE-AISTI-rataan. 

Rasteilla sai käyttää näköaistia ympäristön värien tunnistamiseen. Syksyn tuoksuja aistittiin hajuaistin avulla. Tasapainoaisti oli käytössä taitavasti temppuillen tehtävässä sekä peitolla keinutuksessa/kainaloista ympäri pyörityksessä. Tuntoaistia käytettiin erilaisia pintoja tunnustellen sekä vilinää syksyisessä metsässä -tehtävässä (aikuinen kutittelee lasta). Yhdellä rastipisteellä harjoiteltiin linnun, karhun ja pöllön hengitystä.

Radalla sai kokeilla, miltä tuntuu halata puuta ja muutamaa muuta (keinua, hiekkaämpäriä, seinää...) ja lopuksi sai halata toisiaan. Ja kerrankin oli toivottavaa, että huoltajalla on mukanaan kännykkä, jolla voi ikuistaa ihanan yhteisselfien- olet rakas ja ihana! 

Muutama vanhempi jopa juoksi autolleen hakemaan kännykän, koska ei halunnut jättää tehtävää "kotitehtäväksi". Jos kännykkää ei ollut, sai ihania yhteiskuvia peilata ikkunan pinnasta tai peilistä.

                                               

Rata toteutettiin iltapäivisin eri päivinä varhaiskasvatusyksiköiden piha-alueella. Hanketyöntekijä laittoi laminoidut rastit paikoilleen ja oli paikalla ohjaamassa radalle. Radan lopuksi hanketyöntekijä jakoi Vahvuusbongarin huoneentaulun (Huomaa hyvä- materiaalista), jonka toisella puolella oli tiivistelmä Tutkitaan ja tuetaan tunteita- hankkeesta. 

Huoltajat saivat mahdollisuuden pysähtyä kiireen keskellä (vaikka oli kotiinlähdön aika) hetkeksi rastitehtävien äärelle lapsen kanssa. 

Rataa sai lopuksi arvioida peukku ylös/ peukku vaakasuoraan/ peukku alas  -asteikolla, ja kyllähän se lopputulos oli, että suurin osa peukuista osoitti ylös. Jotkut lapset halusivat mennä radan jopa uudestaan!

Huoltajiltakin tuli sanallista palautetta, että tällaista voisi olla useamminkin.

                                                

Perhepäivähoidon asiakasperheille tarjottiin tehtävärata Hatlammin suolla. Perheille oli etukäteen tehty kysely osallistumisesta ja kutsut oli jaettu alueittain niin, etteivät perheet olleet paikalla yhtä aikaa. Tällä kertaa sää ei meitä suosinut, sillä satoi aivan kaatamalla! Tästä huolimatta paikalle saapui noin 10 innokasta perhettä, jotka rastitehtävien jälkeen jäivät vielä nautiskelemaan makkaranpaistosta (omat makkarat) ja nuotion lämmöstä. Paikalle oli päässyt myös joitakin perhepäivähoitajia ja perhepäivähoidon palveluohjaaja, joka huolehti tulen teosta nuotioon. Ilta oli sateesta huolimatta onnistunut ja siitä jäi kaikille hyvä mieli!

                                                    

Onneksi lokakuun sää pääosin suosi meitä, sillä satoi vain muutamana iltapäivänä. 

Rastitehtävät jäävät varhaiskasvatusyksiköille, jotta niitä voi käyttää myöhemminkin.

Ilahduttavaa oli nähdä huoltajien oma innostus ja tämän innostuksen tarttuminen lapseen tai toisinpäin. Rastitehtävän lukeminen yhdessä, hetken miettiminen ja yhdessä tekeminen- hetkeen pysähtymistä ja läsnäoloa! 

Tunnetaitojen vuosikello

 Toimintakauden alkuun

Kevät 2020 oli Tutkitaan ja tuetaan tunteita-hankkeen tiimoilta toiminnan ja tarpeiden kartoitusta- mitä kentällä tapahtuu-  positiiivisen huomaamista arjessa. Koronan vuoksi moni suunniteltu asia jouduttiin perumaan tai siirtämään syksyyn.

Alkukesällä ennen kesäsulkua, ehdimme jokaisen yksikön tunnetuutorin ja esimiehen kanssa käydä keskustelun kunkin yksikön tulevan toimintakauden kehittämissuunnitelmasta tunnetaitojen suhteen. Yksiköt, esimiehet ja tunnetuutorit tuntuvat olevan sitoutuneita ja motivoituneita. 

Tämä toimintakausi on tarkoitus aloittaa yksikkökäynneillä; pedatiimit, työillat, kehittämispäivät, riippuen yksikön omista tarpeista ja aikatauluista. Tarkoituksena on käydä läpi tunnetaitojen vuosikellomallia ja tunnetaitojen tukimateriaalia arjen toimintaan. 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on avattu kielen kehityksen keskeisiä osa-alueita. Tunne- ja vuorovaikutustaidoista puhutaan paljon ja monessa eri yhteydessä, ne linkittyvät jokaiseen oppimisen alueeseen. Missään ei kuitenkaan avata, missä ja miten tunnetaitoja tulisi tukea tai mitä kaikkea tunnetaitojen kokonaisuuteen kuuluu. Sosioemotionaalinen kompetenssi vastaa mielestäni melko hyvin tähän kysymykseen ja siksi olen valinnut sen tunnetaidot vasussa- lomakkeiden tausta-ajatukseksi. Tunnetaidot vasussa- lomakkeet on tarkoitettu arjen työkaluiksi ja ovat osa Tunnetaitojen vuosikelloa.  Sen tukijalkana on PERMA -teorian (positiivisen pedagogiikka)mukaan empatian ja myötätunnon lisääminen varhaiskasvatuksen arjessa mm. vahvuusajattelun ja osallisuuden keinoin. Myönteinen ilmapiiri ja läsnäolo mahdollistavat tunnetaitojen harjoittelemisen turvallisesti.

Vasu velvoittaa meitä arvioimaan toimintaamme. Vuosikellossa kasvattajien omaa itsearviointia toteutetaan MLL:n Mielenlukutaitoa Varhaiskasvattajan itsearviointilomakkeen (s.20)  sekä Karvin Lapsen ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen arviointi- lomakkeen avulla. Kukin yksikkö suunnittelee lomakkeiden käytön omien tarpeidensa mukaan- osa käyttää niitä tiimityön tukena, osa liittää itsearviointilomakkeen esimerkiksi kehityskeskusteluun. 

Ryhmän tunneilmapiirin tukemiseen, vahvuuksien ja osallisuuden huomioinnin välineenä voi käyttää positiivisen pedagogiikan PERMA- teorian mukaisesti lasten hyvinvointia tukevia menetelmiä, joita on kerätty tiivistelmäksi/"tsekkauslistaksi" Eliisa Leskisenojan kirjasta Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Millaiset keinot/välineet/menetelmät tukevat lasten myönteisiä tunteita (P), sitoutuneisuutta,(E) vuorovaikutusta (R), merkityksellisyyden tunteita (M) ja tavoitteiden saavuttamista/onnistumisia (A).  

 

Esimerkkinä myönteiset tunteet (Positive emotions)

           

Tunnetaitojen vuosikelloon sisältyy aihepiireittäin jaoteltu kuukausisuunnitelma tunnetaidoista (kaksi  vaihtoehtoista mallia), jota kasvattajat voivat käyttää toiminnan suunnittelun tukena. Ensimmäinen malli on Hyvinvoiva lapsi yhteisössä”dia 21/AVI Tutkittua tietoa varhaiskasvatuksen pedagogiikan johtamisesta koulutuksesta ja toinen Jaana Kiviluote, Tunteet ja käyttäytyminen hallintaan varhaiskasvatuksessa-kirjasta tunnetaitotuokiot.

                                                                

1. malli

2.malli (sisältää myös PERMA:n, vaikka ei näy sivun alalaidassa)

Vasukeskustelujen tueksi on tehty lomakkeet sekä henkilöstölle että huoltajille. Pohjana on käytetty Jaana Kiviluotteen Tunteet ja käyttäytyminen hallintaan varhaiskasvatuksessa- käsikirjasta sosioemotionaalisen kompetenssin kokonaisuutta, josta on lähdetty muokkaamaan ns. pilvimallit vasukeskustelujen tueksi. 

Vasukeskustelujen ja kasvattajien arjen havaintojen kautta tunnetaitojen huomiointi ryhmässä voidaan avata ryhmävasuun.             

                                            

                                           

Tästä lähdettiin liikkeelle.

Vasukeskustelun tueksi henkilöstölle.

                                                

Vasukeskustelun tueksi huoltajille.

Lisäksi työvälineenä arjen tunnetaitojen tukemiseen/havaintojen apuna aistiherkkien lasten osalta on hankkeen opinnäytetyön posterit aistiherkkien lasten tukemisesta varhaiskasvatuksen arjessa. 

                           

                                    

Kaikki lähtee kasvattajista, läsnäolosta, aitoudesta, rauhoittumisesta, aikuisen omasta esimerkistä. Kasvattajien itsearvioinnit, KARVI:n ryhmäarviointi, lasten varhaiskasvatussuunnitelmista kerätyt tiedot ryhmävasuun- näistä lähtökohdista voimme miettiä kunkin ryhmän tarpeita tunnekasvatuksen suhteen. Missä olemme taitavia, mitä me vielä harjoittelemme. Lähdemme yhdessä tutkimaan ja tukemaan tunteita monin eri tavoin!

 

Aistiherkkyydet osana varhaiskasvatuksen arkea

Tutkitaan ja tuetaan tunteita- hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea aistiyli- ja aistialiherkkiä lapsia tunnetilojen hallinnassa. Aistiärsykkeet herättävät erilaisia tunnetiloja. Aistiyliherkille lapsille on tavoitteena vähentää ärsykkeiden määrää erilaisilla välineillä, järjestelyillä tai muutoksilla. Aistialiherkkien lasten osalta tavoitteena on aistikokemusten ja -ärsytysten kasvattaminen erilaisilla välineillä, järjestelyillä tai muutoksilla. Tavoitteena edellä mainittujen yhteensovittaminen lapsiryhmässä.

Lapsen aidot tunteet käyttäytymisen taustalla

Lapsen havainnointi ja käyttäytymisen tulkitseminen on äärimmäisen tärkeää!
Kasvattajien sensitiivisyys, läsnäolo, yhdessä tekeminen ja asioiden nimeäminen auttavat lasta sietämään paremmin tunteitaan.

Miten tukea aistiherkkää lasta varhaiskasvatuksen arjessa?

Lue  sosionomiopiskelija Heini Rahkosen opinnäytetyö (HAMK)
AISTIHERKKYYDET OSANA VARHAISKASVATUKSEN ARKEA:
Erityisvarhaiskasvattajien keinoja tukea aistiherkkää lasta
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316512 

Opinnäytetyön väline- ja materiaalilistauksen perusteella varhaiskasvatuksen yksiköt  ja perhepäivähoito ovat tehneet hankintalistan tarvittavista välineistä ja materiaaleista, joilla aistiherkkiä lapsia voitaisiin arjessa tukea. Hanke mahdollistaa myös "aistipankin" perustamisen varhaiserityiskasvatuksen yksikköön, josta ryhmät voivat halutessaan lainata jotakin isompaa erityistarpeeseen. Perhepäivähoitajilla on oma lainauspiste, josta materiaalia voi tarvittaessa saada käyttöönsä.

Tarkoituksena on, että Heini esittelee opinnäytetyön tulokset syyskuussa koko kaupungin varhaiskasvatushenkilöstölle kohdennetussa Varhaiskasvatuksen illassa.

Bongailua vol.4

Lasten itsesäätelyn ja toiminnan ohjausta erilaisin menetelmin ja keinoin varhaiskasvatuksen arjessa

Oma toiminnallinen paikkamerkki auttaa keskittymään.

Tästä kaikki lähtee:

Lapsen kohtaaminen alkaa kauniista katseesta, hymystä, lempeän ystävällisestä äänestä ja lapsen tasolle asettumisesta. On tärkeää, että kasvattaja luo jokaiseen lapseen yksilöllisen, turvallisen ja lämpimän luottamussuhteen ja pohtii, mitä kukin lapsi tarvitsee tunteakseen olonsa turvalliseksi. 

Turvallinen luottamussuhde lapsen ja aikuisen välillä syntyy saatavilla olon ja huolenpidon kokemuksista ja lapsen tunteesta, että hän tulee tarpeineen riittävän hyvin ymmärretyksi .

Jos lapsella on tunne-elämässä, impulssikontrollissa ja tunteiden säätelyssä ongelmia, on aikuisen lämmin vuorovaikutus, saatavilla olo, leikeissä auttaminen ja päiväkotipäivään liityvien tehtävien ja ohjeiden yksinkertaistaminen erityisen tärkeää. 

(MLL, Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen päiväkotiryhmän perustamiseen)

Päivän aikana on kuitenkin tilanteita, kun vauhti kasvaa ja helposti sattuu ja tapahtuu kaikenlaista.

 "Maltti on valttia" - myös kasvattajilla

Päiväkodin arjessa on tilanteita, joissa usein "maltti on valttia" ja usein näihin tilanteisiin liittyy lapsilla oman vuoron odottamista. Tilanteet liittyvät usein myös siirtymiin tilanteesta toiseen ja näitä on päiväkotiarjessa useita. Tällaisiin tilanteisiin kasvattajat ovat ennakoineet käyttäytymisen säätelyn tueksi erilaisia arjen käytänteitä ja keinoja.

Seuraavat kuvat ovat muutamasta Riihimäen päiväkodista. Muistettava on, että käytössä on useita muitakin keinoja/kuvia/menetelmiä, tässä siis vain esimerkkejä.

Omat lelut saatavilla/säilytyksessä yhteisellä hyllyllä. Jokainen päivä voi olla oman lelun päivä. Lapsi voi hakea lelun turvaksi halutessaan ja joskus lelut myös lepäävät:)

Ruokailu:

Pieni lapsi ei vielä puhu, mutta voi kommunikoida kuvien kautta ruokailun yhteydessä ja tulee näin kuulluksi ja ymmärretyksi.

Ensin/sitten kuvat ja mitä ruokaa tänään syödään; voidaan katsoa ja nimetä yhdessä kaikkien lasten kanssa/ kuvat yksittäisen lapsen tukena.

Ruokailussa taustamusiikkina lintujen laulua; kuva seinällä.

Lepohetki:

"Hiljaisuusnappia" painamalla siirrytään lepohetkelle.

Arkeen on ujutettu pieniä hetkiä, jolloin jokainen lapsi tulee huomioiduksi kosketuksella esimerkiksi lepohetkelle mennessä , ovenraossa jo silitellen:

” Pyörittelen, pyörittelen pullataikinaa, tällä lailla pyöritellen hyvän unen saa”- hieronta (mikro)hetki.

Päivälevolle voi rauhoittua myös näin:

Satuhieronnan avulla :)

Paikka omille vaatteille, jos lapsi haluaa riisua lepohetkelle. Koriin voi laittaa oman "merkin", jotta muistaa kenen vaatteet siinä on. Kun lapsi on valmis, hän voi katsella hetken kirjaa:)

Erivärisiä huopia rajaamaan lepohetken paikkoja/oma pesä /rauhoittumisen tukemiseen; viltin kuviointi mietitty lapsen mieltymyksen mukaan:)

Eteinen:

Esimerkiksi eteisessä avun odottelu voi olla joillekin kovin vaikeaa ja tekisi vain mieli juoksennella edestakaisin....  JOS on tilaa, voi liikkua eri tavoin:

Yhdessä lasten kanssa sovitut liikkumistavat:)

Joskus lapsella voi olla vaikeuksia nimetä vaatteita tai pukea vaatteet oikeassa järjestyksessä. Vaatteiden asettaminen jonoon pukemisjärjestyksessä voi auttaa. Käytössä voi olla myös puettava paperinukke tai esimerkiksi nalle, jolle puettavat vaatteet laitetaan kuvina ja lapsi katsoo tästä pukemisen mallia.

Ihmettelyn ja tutkimisen paikkoja odotteluun:

Pienten ryhmän ikkunalla eläinten kuvia nimeämiseen ja keskusteltavaksi.

Lauluja ja loruja nopeasti napattavaksi. Lapsen nähtävillä, jotta lapsi voi valita, mikä otetaan.

Joku voi olla kiinnostunut laskemisesta.

Nimeä väri ja yhdistä oikeaan kuvaan.

Nimeämistä ja keskustelun tueksi.

Odotellessa voi kokeilla suujumppaa.

Lapsi voi siirtää erilaisia tarrakuvia taustaan ja samalla nimetä ja luokitella niitä.

Tässäkin suujumppaa sekä  paljon tutkittavaa matemaattisten ja kielellisten taitojen harjoitteluun.

Aamupiiriä odotellessa lasten yhteistyönä rakentama torni.

Joskus lapsi menettää malttinsa ja on hyvä opetella rauhoittumisen taitoja, mikä kenellekin sopii. 

                           

                           Jos lapsi menettää malttinsa: Mitä vaihtoehtoja on rauhoittumiseen?

Merkityksellistä on toimintaympäristön suunnittelu ja toiminnan ennakointi siten, että lapsille löytyy erilaisia vaihtoehtoja myös odottamisen hetkiin ja oman toiminnan ohjaamiseen.

Lapsen oman ajattelun tukeminen /ihmettely/tutkiminen sekä yhdessä keskustelu ja asioiden sanoittaminen ovat arjen pedagogiikkaa ja rauhoittavat yleensä tilanteita ohjaamalla lasten tarkkaavaisuutta ja keskittymistä toivottuun suuntaan.  Ennakointi ja toimintaympäristön tarjoama tuki ehkäisevät myös tilanteita, joissa tunteet saattavat kuohahtaa ja voi ilmetä esimerkiksi kiusaamiseen liittyviä asioita.